Kauas olemme tulleet niistä ajoista, kun maa- ja metsätalouden töissä hyödynnettiin pelkästään viljelijän omaa lihasvoimaa. Sekä maatalous- että metsätalousalat ovat nimittäin ottaneet suuria harppauksia eteenpäin digitalisaation ja automatisaation saralla.
Tänä päivänä maatilan töissä hyödynnetään muun muassa lypsyrobotteja, muuta navetta-automaatiota, ajo-opastimia ja työkoneautomaatiota. Digitalisaation taustalla on yleinen trendi maatilojen koon kasvattamisesta.
Maatalousteknologian opettaja Petri Ahoniemi Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta kertoo, että kun yhdellä tilalla saattoi aikaisemmin olla 20-30 lehmää, on tämän päivän vastaava luku 120-140 lypsylehmää.
– Tänä päivänä maatilatoiminnasta on tullut paljon yrittäjämäisempää ja tilakoot ovat kasvaneet. Siinä eivät viljelijän omat kädet enää riitä kaikkeen, vaan avuksi on otettava automatisoituja apuvälineitä, Ahoniemi toteaa.
Ahoniemi kertoo, että digitalisaatio on löytänyt tiensä sekä navetan sisälle että sen ulkopuolelle. Kun lypsylehmien määrä kasvaa, kasvaa myös peltohehtaarien määrä. Viljelystöiden tehostamisessa hyödynnetäänkin tänä päivänä työkoneautomaatiota, automaattiohjausta ja ajo-opastimia, joiden avulla kuski voi näyttöruudulta seurata omia ajolinjojaan, ja traktori kääntää itse rattiaan.
– Nämä ovat niitä kustannustehokkaita työtapoja ja menetelmiä. Tällä tavalla vähennetään myös päällekkäistä lannoittamista, millä on tärkeä osuus suomalaisten vesistöjen suojelemisessa. Viljelijät huomioivat hyvin tarkasti ympäristötekijät, Ahoniemi toteaa.
Tulevaisuuden täsmäviljelyssä tullaan hyödyntämään myös droneja ja satelliittivälineitä kasvustokartoitusten ja täsmälannoituksen suorittamisessa. Ahoniemi kertoo, että näitä uusia menetelmiä tuodaan alueen maanviljelijöille tutuiksi Agroteknoa Jokilaaksoihin -hankkeen myötä.
Kun työelämä muuttuu, täytyy koulutuksen muuttua sen mukana – tai jopa kulkea askeleen edellä. Näin tapahtuu myös Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa. Ahoniemi kertoo, että laadukkaan maa- ja metsätalousalojen koulutuksen varmistamiseksi on rakennettu yhteistyöverkosto, jossa ovat oppilaitoksen lisäksi mukana sekä konevalmistajat, yrittäjät että urakoitsijat.
– Kun teemme yhteistyötä, saamme hyviä uusia osaajia työmarkkinoille. Sekä maatalouspuolella että metsäkonepuolella on valtava työvoimapula sellaisista kavereista, jotka osaavat käyttää uusia metsäkoneita, traktoreita sekä maa- ja maanrakennuskoneita.
Ahoniemi kertoo, että tämä työvoimapula konkretisoituu niin, että ammattiopiston luonnonvara-aloilta valmistuneet saavat astella suoraan töihin. Joillakin valmistuvilla on jopa kolme työpaikkaa mistä valita.
– Työelämä vetää tosi hyvin. Metsäpuolen osalta on Suomeen suunnitteilla huimia, pitkäaikaisia, investointeja, jotka väistämättä lisäävät metsäkoneenkuljettajien tarvetta. Suomen laadukkaan elintarviketuotannon tulevaisuus näyttää myös valoisalta, joten maatalousteknologiapuolelta valmistuville on kova tarve jatkossakin, Ahoniemi toteaa.
Teksti: MARTINA STORE Kuva: EEVA HUOTARI
Teksti on julkaistu Kpedu News-lehdessä 2019.
