Ajankohtaista

Kpedun HUMMAVA-hankkeen asiantuntija Essi Wallenius (vasemmalla) ja hankkeen projektipäällikkö Marjo Kaivolahti-Koukkari (oikealla). Kuva: Antti Juntunen.

Mistä tietää, voiko hevonen hyvin? Hevosten kokonaisvaltaista hyvinvointia arvioidaan monesta näkökulmasta, eikä yhden osa-alueen tarkastelu kerro aina koko totuutta. Kpedun ja Oulun yliopiston toteuttamassa HUMMAVA – Hevosten hyvinvoinnin laatutyötä hevospalveluihin -hankkeessa hevosalan yrityksiä koulutetaan hyödyntämään tutkittuun tietoon perustuvaa hyvinvointimittaristoa, jonka avulla hevosten hyvinvointia voidaan arvioida, seurata ja kehittää osana tallien jokapäiväistä toimintaa.

Hanke toteutetaan 1.1.2026–31.10.2028 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla, ja se on Euroopan unionin osarahoittama. Kpedun puolelta hanketta vetävät projektipäällikkö ja hevosalan lehtori Marjo Kaivolahti-Koukkari sekä asiantuntija Essi Wallenius, ja Oulun yliopistosta on mukana asiantuntija José-Carlos García-Rosell.

HUMMAVA-hankkeen tavoitteena on edistää hevosten hyvinvointia sekä kehittää hevosalan palveluiden laatua ja vastuullisuutta. Hankkeessa tuetaan erityisesti hevosmatkailua ja hevosavusteisia palveluita tuottavia yrityksiä hyvinvoinnin arvioinnissa ja laadunhallinnassa.

– Hevosten hyvinvointi on vastuullisen hevosalan toiminnan perusta. Jotta hyvinvointia voidaan kehittää, meidän täytyy ensin tietää, miten hevoset todella voivat, Marjo Kaivolahti-Koukkari toteaa.

Mittaristo perustuu tutkittuun tietoon ja toimii eräänlaisena tarkistuslistana

Hevosten hyvinvointimittaristo sisältää yhteensä 42 arviointikohtaa. Kuva: Antti Juntunen.

Hevosten hyvinvointimittaristo on kehitetty alun perin Kpedun hallinnoimassa Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hankkeessa (2022–2024). HUMMAVA-hanke jatkaa tätä kehittämistyötä tuomalla mittariston käyttöä osaksi hevosalan yritysten arkea.

Mittaristo perustuu tutkittuun tietoon ja toimii eräänlaisena tarkistuslistana. Sen avulla hevosen hyvinvointia arvioidaan neljästä näkökulmasta: ruokinta, pitoympäristö, terveys ja käyttäytyminen. Se sisältää yhteensä 42 arviointikohtaa. Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi hevosen ravitsemusta ja terveydentilaa, mahdollisia kipuun viittaavia merkkejä sekä sen mahdollisuuksia liikkua, levätä ja toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Mittariston avulla voidaan havaita myös sellaisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotka saattavat jäädä tavallisessa arjessa huomaamatta.

– Keskeistä on, että arvioinnissa ei tarkastella pelkästään hevosen elinolosuhteita tai sitä, miten hevosta hoidetaan, vaan havainnoidaan myös hevosta itseään. Erityisesti hevosen käyttäytymistä havainnoimalla saadaan tietoa siitä, miten se kokee oman tilanteensa, Kaivolahti-Koukkari kertoo.

Arviointi tehdään havainnoimalla hevosia ja niiden elinolosuhteita ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Havainnot kirjataan ylös, ja niiden perusteella muodostetaan kokonaisarvio tallin hevosten hyvinvoinnista. Tuloksia voidaan hyödyntää kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja myöhemmin niiden vaikutusten seurannassa.

Yksi työpajoista järjestettiin Kokkolassa Hejmarin ratsutilalla

Marjo Kaivolahti-Koukkari ohjaamassa työpajaa Kokkolan Hejmarin ratsutilalla. Kuva: Antti Juntunen.

HUMMAVA-hankkeessa on mukana yli 20 hevosalan yritystä, jotka toimivat pääasiassa hevosmatkailun ja hevosavusteisten palveluiden parissa. Yritysten henkilöstöä koulutetaan hyvinvointimittariston käyttöön alueellisissa työpajoissa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla.

Yksi työpajoista järjestettiin Kokkolassa, Hejmarin ratsutilalla, 29.–30.10.2026. Koulutuksessa osallistujat pääsivät harjoittelemaan mittariston käyttöä käytännössä ja arvioimaan hevosten hyvinvointia talliympäristössä. Arvioinnissa tarkasteltiin esimerkiksi hevosten terveydentilaa ja ravitsemuksellista tilaa sekä niiden käyttäytymistä laumassa. Kaivolahti-Koukkarin kanssa työpajaa oli vetämässä HUMMAVA-hankkeen eläinten hyvinvoinnin mittaamisen asiantuntija Essi Wallenius.

Työpajaa ohjaamassa oli eläinten hyvinvoinnin mittaamisen asiantuntija Essi Wallenius. Kuva: Antti Juntunen.

Työpajassa tehtyjen havaintojen perusteella muodostetaan kokonaisarvio, jonka avulla tunnistetaan tallin vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita. Samalla yritykset saavat valmiuksia oman toimintansa suunnitelmalliseen kehittämiseen. Koulutusten jälkeen pilottiyritykset aloittavat laadunhallinnan pilotointijakson, jonka aikana ne arvioivat talliensa hyvinvointia, suunnittelevat tarvittavia muutoksia ja toistavat arviointeja seuratakseen kehitystä.

Järjestelmällinen hyvinvoinnin arviointi hyödyttää sekä hevosia, yrittäjiä että asiakkaita

Hejmarin ratsutilan hevoset toimivat hyvinvointimittariston käytännön harjoitusten kohteina lokakuun työpajassa.
Kuva: Antti Juntunen.

Kpedun omilla opetustalleilla hevosten hyvinvointimittaristoa hyödynnetään säännöllisesti osana hevosten hyvinvoinnin omavalvontaa. Arviointeja tehdään kahdesti vuodessa, ja tuloksia käsitellään tallitiimin kanssa. Niiden perusteella on kehitetty muun muassa hevosten mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen muokkaamalla jaloittelutarhoja ja karsinarakenteita.

– HUMMAVA-hankkeen tavoitteena on kehittää hevosalan yrityksille sopiva hyvinvoinnin omavalvonnan toimintamalli tukimateriaaleineen. Samalla halutaan vahvistaa yritysten vastuullisuutta auttaa niitä viestimään avoimesti hevosten hyvinvoinnin kehittämistyöstä myös asiakkaille, Kaivolahti-Koukkari kiteyttää.

Parhaimmillaan järjestelmällinen hyvinvoinnin arviointi hyödyttää sekä hevosia, yrittäjiä että asiakkaita. Kun hevosten hyvinvointia seurataan ja kehitetään suunnitelmallisesti, myös yritykset voivat tehdä vastuullisuustyötään näkyväksi ja vahvistaa palveluidensa laatua. Järjestelmällinen laadunhallinta auttaa yrityksiä vakiinnuttamaan hyvät toimintatavat osaksi arkea. Samalla se tukee henkilöstön perehdyttämistä, työn suunnittelua ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä.

Lue lisää HUMMAVA – Hevosten hyvinvoinnin laatutyötä hevospalveluihin -hankkeesta.

Lisätietoja hankkeesta:

Marjo Kaivolahti-Koukkari
Projektipäällikkö, Kpedu
marjo.kaivolahti@kpedu.fi
040 808 5172

Essi Wallenius
Asiantuntija, Kpedu
essi.wallenius@kpedu.fi
 045 348 6004