Ajankohtaista

Marty McFlyn mikrossa kasvava pizza on vielä utopiaa, mutta holokansi saattaa olla lähempänä kuin luulemmekaan.

Kun ajattelen älykästä asumista, mieleeni tulee ensimmäisenä ajatus siitä, että äänijärjestelmä toivottaa minut tervetulleeksi kotiini ja kertoo tärkeimmät asiat minulle. ”Hei Joni, sinulle ei ole uusia posteja luettavaksi. Tänään kalenteriin on merkitty saliharjoittelua klo 19 alkaen, muista pakata laukku ja syödä ennen tätä. Laitoin soimaan lempimusiikkiasi, jotta voit rentoutua työpäivän jälkeen. Tervetuloa kotiin”.

Mieleen tulee väkisinkin omat nuoruuteni elokuvat, joissa älykästä asumisteknologiaa esiteltiin milloin missäkin. Tämä alkaa olemaan hyvin pitkälti meidän nykypäiväämme ja muutaman vuoden päästä jo vanhentunutta teknologiaa.

Älykäs ja kestävä asuminen- hankkeessa olemme tehneet paljon selvitystyötä erilaisista järjestelmistä ja alkaneet hiljalleen muodostamaan kuvaa siitä, minkälaista älykäs asuminen on tänään ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa. Mahdollisuuksia älyteknologiaratkaisuihin löytyy todella paljon ja voisi melkein sanoa, että pelkästään käyttäjän mielikuvitus on tässäkin rajana. Yksinkertaisimmillaan se on valojen ohjausta omasta puhelimesta. Toisessa ääripäässä automaatiojärjestelmä voi tulkita, että käyttäjä on poissa lomalla ja ottaa yhteyttä käyttäjään todentaakseen tämän, jotta voi keinoälyn avulla säätää lämmityksen ja ilmastoinnin optimaaliseksi energiansäästön näkökulmasta.

Myönnän tässä vaiheessa olevani täysi nörtti ja koulutukseltani tuleva mediatuotannon tradenomi – en siis insinööri taikka IT-alan osaaja, joskin oma harrastuneisuuteni ja työkokemukseni tarjoaa myös tälle kentälle laajaa näkökulmaa. Hankkeessa olen ajatellut omaa rooliani juuri visioimassa tavoitteita ja mahdollisuuksia sekä ajattelemassa kuluttajan näkökulmasta älyteknologioita sekä kestävää rakentamista ja asumista. Ehkä juuri se nörttiys minussa onkin avain siihen, miksi nämä asiat tuntuvat itsestä niin kutkuttavalta, sillä juuri ne asiat mistä haaveiltiin 30 vuotta sitten alkavat hiljalleen toteutumaan.

Kuluttajan näkökulmasta varmasti yleisimmät ja lähestyttävimmät älyteknologiaratkaisut koskevat juuri valaisua. Erilaisia vaihtoehtoja löytyy markkinoilta jo laajalti ja aika nopeasti sopivan RGB LED-valaisimen löytää jo melkein kaikista isommista marketeista ja valikoima laajenee. Toki nämä kertainvestointina saattavat tulla yllättävänkin arvokkaiksi, mutta ehdottomasti älyteknologian todellinen arvo onkin juuri asumismukavuutta lisäävänä tekijänä.

Kaikki me tiedämme tilanteen, jolloin nukkumaan mennessä huomaamme tilanteen, että kun olemme kääriytyneet peittoon ja silmään pistää keittiöstä kajastava valo – ärsytyksen määrä on valtava. Lupaus lämmöstä ja turvasta pyyhkiytyy hetkessä, kun joutuu ottamaan ratkaisevat 30 askelta edestakaisin keittiöön ja takaisin sänkyyn. Ilta on yksinkertaisesti pilalla. Onneksi älyteknologia tarjoaa vaihtoehdon sammuttaa valot esimerkiksi kännykkäsovelluksella taikka äänikehotteella. Ongelma korjattu ja matka kohti höyhensaaria voi jatkua ilman sen suurempaa fyysistä ponnistelua. Se, että onko tämä ihmisen fyysisen kuormittavuuden alentavana tekijänä kokonaisterveyden kannalta hyvä vai huono asia on sitten toisen blogipostauksen aihe.

Älyteknologiat eivät todellakaan rajoitu pelkästään valaisuun. Kodin turvallisuus, terveys, hoiva, media, talotekniset järjestelmät… lista on loputon. Käytännössä älyteknologialla pystymme lisäämään asunnon asumismukavuutta, kasvattamaan energiatehokkuutta ja kasvattamaan asunnon käyttöikää. Entä paljonko tämä kaikki maksaa? Hintaa tulee enemmän, kun puhutaan uusista teknologioista, mikäli vertaamme tavanmukaisiin tuotteisiin.

Säästöt tapahtuvat pitkässä juoksussa energiatehokkuuden näkökulmasta ja yleinen ajatus onkin, että korkeammat hankinta- ja käyttöönottokustannukset tulevat ajansaatossa maksamaan itsensä takaisin. Kuitenkin henkilökohtaisena mielipiteenä näkisin, että edut kuluttajalle ovat nimenomaan muussa kuin rahassa, nimittäin asuinmukavuudessa ja huolettomuudessa.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tätä on vaikea ennustaa, mutta olettaisin tiettyjen teknologioiden vakiinnuttavan oman paikkansa rakentamisessa ja talotekniikassa ja toki uusien innovaatioiden esiinmarssi on väistämätön. Varmasti jatkossa esim. erilaiset terveysteknologiat tulevat yleistymään.

Dataa voidaan kerätä todella paljon niin asujasta kuin rakennuksestakin. Tämä toki asettaa haasteen datankeruuseen GDPR:n näkökulmasta ja erilaisia vastuullisuuskysymyksiä nousee. Esim. mikäli keinoäly on tulkinnut sinun nukkuneen huonosti ja kehottaa huomioimaan asioita x omassa elämässäsi, esim. syömään monipuolisemmin – mistä tämä kehote tulee (evidenssi), mihin kerätty data menee ja kuka siihen pääsee käsiksi? Laaja data avaa kuitenkin pelikentän myös palveluiden toteuttajille.

Nämä ovat niitä tärkeitä asioita tietoturvallisuuden näkökulmasta katseltuna. Kuitenkin nykyään esim. etälääkäripalvelut ovat jo arkipäivää yhteiskunnassa ja trendien perusteella tulevat yleistymään jatkossakin. Lähipiiristänikin löytyy paljon henkilöitä, jotka käyttävät älykelloa, jotka keräävät terveysdataa, joiden avulla voidaan luoda erilaisia trendejä ja malleja, jotka antavat taas analysoitavaa dataa esim. juuri lääkäreille ja muille hoito- ja terveysalojen ammattilaisille tulkittavaksi.

Entäpä keinoäly itse? Tässä ChatGPT:n vastaus, kun siltä kysyttiin, miltä tulevaisuuden älyteknologiat tulevat näyttämään elämisessä ja asumisessa?

”Tulevaisuuden älyteknologiat vaikuttavat merkittävästi sekä elämiseen että asumiseen monin eri tavoin. Tässä on joitakin mahdollisia kehityssuuntia:

1. Älykotiteknologia: Kotien älyjärjestelmät kehittyvät entistä monipuolisemmiksi ja integroidummiksi. Esimerkiksi älykkäät valaistusjärjestelmät, älykkäät lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, älykkäät turvajärjestelmät ja älykkäät kodinkoneet kommunikoivat keskenään ja reagoivat asukkaiden tarpeisiin automaattisesti. Älykkäät avustajat, kuten virtuaaliassistentit, auttavat hallinnoimaan kodin toimintoja ja antavat älykkäitä suosituksia.

    

2. IoT (esineiden internet): Esineiden internetin laajeneminen tarkoittaa, että yhä useammat laitteet ja esineet kotona ovat kytkettyinä verkkoon. Tämä mahdollistaa niiden etäohjauksen ja seurannan älypuhelimilla tai muilla älylaitteilla. Esimerkiksi jääkaapit voivat automaattisesti tilata ruokaa, kun ruokavarastot vähenevät, ja termostaatit voivat säätää lämpötilaa asukkaiden tottumusten perusteella.

    

3. Laajennettu todellisuus (AR) ja virtuaalitodellisuus (VR): AR- ja VR-teknologiat voivat muuttaa tapaa, jolla ihmiset kokevat ja sisustavat tilojaan. Esimerkiksi AR-sovellukset voivat mahdollistaa virtuaalisten huonekalujen asettamisen oikeaan ympäristöön ennen niiden ostamista. VR-teknologiat voivat tarjota todentuntuisia virtuaalisia ympäristöjä, jotka auttavat suunnittelemaan ja testaamaan kodin muutoksia ennen niiden toteuttamista.

    

4. Älykäs energianhallinta: Uusiutuvien energialähteiden ja älykkään energianhallinnan yhdistelmä auttaa optimoimaan energiankulutusta ja vähentämään hiilijalanjälkeä. Aurinkopaneelit, tuulivoimalat ja energian varastointijärjestelmät voivat integroitua älyverkkoihin, mikä mahdollistaa tehokkaamman energian tuotannon ja jakelun.

    

5. Terveydenhuolto ja hyvinvointiteknologia: Kotien älyteknologia voi tukea terveydenhuoltoa ja hyvinvointia seuraamalla asukkaiden terveydentilaa ja tarjoamalla terveyteen liittyviä palveluita. Esimerkiksi älykkäät terveysmittarit ja sensorit voivat seurata sykettä, verenpainetta ja muita terveysindikaattoreita ja välittää nämä tiedot lääkäreille tai terveydenhuollon palveluntarjoajille.
   
   

Kaiken kaikkiaan tulevaisuuden älyteknologiat pyrkivät tekemään elämisestä ja asumisesta entistä kätevämpiä, mukavampia, turvallisempia ja kestävämpiä. Samalla ne luovat uusia mahdollisuuksia ja haasteita yhteiskunnalle.”

Tulevaisuutta on todella vaikea ennustaa, mutta elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja teknologisen kehityksen saralla; tulevaisuudesta voidaan muodostaa erilaisia kuvia. Talotekniikan osalta näen, että energiatehokkaat sekä kestävät, ekologiset ratkaisut ovat tulossa pysyäkseen ja kuluttaja osaa vaatia enemmän valmistajalta juuri näitä ratkaisuja. Vielä kun kustannustehokkuus saadaan tähän konseptiin sisälle – on valoisa ja vihreä tulevaisuus paremmin kaikilla saavutettavissa.

Teksti: Joni Autio / Kpedu