Wetteri Power Kokkolassa työskentelevät kuorma-automekaanikot Joona Koivisto, 24, Jere Pottala, 22 ja Tarmo Alaspää, 21. Kaikki ovat harrastaneet ruuvailua ja korjailua pikkupojista asti, sitten opiskelleet Kpedussa autoalan perustutkinnon ja työssäoppimisessa erikoistuneet raskaan kaluston korjaamiseen.
- Siitä se elinkautinen täällä sitten alkoi, nuoret miehet vitsailevat harjoittelupaikan muuttumisesta työpaikaksi.
Työvuosia Tarmolla ja Jerellä on kertynyt vasta muutamia. Joona on ollut työssä vähän kauemmin, jo kuusi vuotta ja tekee välillä mekaanikon työn lisäksi työnjohdollisia tehtäviä.
Kun kolmikko on jo amikseen mennessä osannut ruuvailla koneita, niin koulussa on opittu sähködiagnostiikkaa ja vikapaikannuksia. Sähkötöiden osaaminen lisääntyi siten koulussa merkittävästi kaikilla.
- Tässä työssä tarvitaan kädentaitoja. Pitää tykätä touhuta. Sitten vaaditaan sinnikkyyttä ja uskallusta kysyä. Me teemme töitä isojen vehkeitten kanssa, niin jos ei uskalla kysyä, voi sattua vahinko, toteaa Tarmo muiden nyökytellessä, että näin on.
- Välillä on huoltoa, sitten sähkövikojen etsintää tai vaikka vaihdelaatikon korjaamista, kertoo Joona.
- Jokainen päivä on erilainen, lisää Tarmo.
Töitä käydään välillä tekemässä tien päällä, kun jonkun rekka on hajonnut kesken matkan. Työmääräykset tulevat monen mutkan kautta ja välissä on joskus myös kielimuureja.
– Kerran lähdin Raaheen korjaamaan turkkilaista rekkaa, josta minulle kerrottiin, että se ei lähde käyntiin. Varustauduin reissuun sen mukaisesti, mutta saavuttuani paikalle kokeilin käynnistystä ja rekkapa lähti heti käyntiin. Vika olikin aivan eri, kuin mitä oli kerrottu. Turkkilaisen rekkakuskin kanssa meillä ei juuri ollut yhteistä kieltä, mutta sain lopulta rekan kuntoon ja takaisin tien päälle. Suurin osa ulkomaalaisista kuskeista puhuu kyllä englantia, joten englannin kielen osaamisesta on tehtävässä hyötyä.
- Jos joku on ajatellut, että opiskelisi autonkorjaajaksi, niin suosittelen, että harkitsisi myös rekkojen korjaamista. Tämä työ on vaihtelevaa ja rekat ovat lähes kaikki erilaisia.
Työtä tehdään pääasiassa yksin, mutta välillä saman rekan parissa työskentelee useampi. Työkavereilta voi aina kysyä apua ja jokaisella on vähän omanlainen erikoistumisensa oman kiinnostuksen mukaan.
– Joku tykkää vaihdelaatikoista ja jollain on erikoisosaamista sähköhommiin. Työnjohdossa ne tietävät, mitä kenellekin voi laittaa, mutta välillä pitää tehdä uusiakin hommia, ettei vaan vaihda öljyjä lopun elämää. Tässä työssä pitää jaksaa yrittää, painottaa Tarmo.
- Ikinä ei tule osaamaan kaikkea, toteaa Joona.
- Jos ei ole halua oppia uutta tai ei tykkää ruuvailla, niin sellaiselle tämä ala ei sovi, tuumaa Jere.
- Palkka on suorituspalkkaperusteinen. Jos työhön on varattu aikaa, vaikka tunti ja sen tekee puolessa tunnissa, niin saa silti sen tunnin palkan. Kun töitä on paljon, niin se näkyy sitten myös palkassa, kertoo Tarmo.
Kun töissä saa ruuvailla mielin määrin, ei vapaa-ajalla enää välttämättä jaksa.
– Kyllähän sitä vähän joutuu, ja vaikkei töitten jälkeen jaksaisi, niin silti tulee tehtyä, toteaa Joona. – Jotain lisävaloja on kiva laittaa, lisää Tarmo.
Alueen autoalan yrityksillä on tarvetta hyötyajoneuvomekaanikoille, joten töitä alalla on. Jos raskaan kaluston korjaaminen kiinnostaa, kannattaa nyt hakea mukaan koulutukseen. Sopiva työssäoppimis- tai oppisopimuspaikka voi löytyä esimerkiksi Wetteri Powerilta, Scanialta tai Veholta.
– Me tarvitaan yksi tai kaksi kaveria tähän, vaikka heti. Väki täällä ei nuorene ja tarve työntekijöille lisääntyy. Meneehän siinäkin muutama vuosi, että uusi työntekijä on ”ajettu sisään” näihin hommiin, huoltopäällikkö Jukka Peltola Wetteri Power Kokkolasta sanoo.
Kpedussa alkaa keväällä uusi hyötyajoneuvomekaanikkojen koulutus, jossa opiskellaan työpaikalla käytännön töitä tehden. Koulutuksen alussa on lähiopetusjakso, jonka jälkeen haetaan opiskelijoille työssäoppimispaikat. Yhtenä tai kahtena päivänä kuukaudessa opiskellaan ammattiopistolla.
- Koulutus on suunnattu yli 21-vuotiaille alalle haluaville tai jo alalla työskenteleville. Koulutuksessa opit vahvat perusteet muun muassa korjaamotyöskentelystä, sähkötekniikasta, työturvallisuudesta, hitsaus- ja tulityöstä. Jokaisen opiskelijan aiempi osaaminen otetaan huomioon ja opiskelijalle räätälöidään oma henkilökohtainen oppimissuunnitelma eli HOKS, kertoo Kpedun autoalan lehtori Markus Isohanni.
Lue lisää koulutuksesta ja hae mukaan 3.3.2024 mennessä:
https://www.kpedu.fi/hyötyajoneuvomekaanikko
Kuvat ja teksti: Eeva Huotari
