Toisin kuin monen muun kohdalla, ei palomiehen ammatti ollut kokkolalaisen Jani Hohenthalin haaveena vielä pikkupoikana. Innostus alaa kohtaan alkoi sen sijaan kasvaa keskeytetyn lukiokokeilun jälkeen, kun hän sai velipoikansa avustuksella työharjoittelupaikan Vetelin sopimuspalokunnassa.
Orastava innostus kasvoi haaveeksi palomiehen ammatista, ja niinpä hän päätyi opiskelemaan alaa, ja valmistui palomieheksi vuonna 2001. Hän kertoo jo tuolloin tienneensä, että opiskelut tulevat vielä jatkumaan, ja polku paloesimieheksi alkoikin neljän vuoden työssäolon jälkeen. Nyt hän on jo 11 vuoden ajan työskennellyt esimiehen tehtävissä.
Nyt opiskelemisesta ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneen Hohenthalin opiskelupolku saa jälleen jatkoa, sillä hän ryhtyi hiljattain opiskelemaan Kokkolan kaupungin ja Kpedun yhteistyössä järjestämää lähiesimiestyön ammattitutkintoa. Hän kertoo, että päätös kouluttautumaan lähtemisestä ei ollut vaikea.
– Olen jatkuvasti etsimässä uusia opiskelumahdollisuuksia, ja kun sain sähköpostiini tiedon tästä koulutuksesta, olin saman tien valmis lähtemään mukaan.
Uusia eväitä työntekoon
Hohenthal kertoo paloesimiehen tehtäviin kuuluvan muun muassa toiminnan suunnittelu ja kehittäminen ja uuden henkilökunnan perehdyttäminen. Hän toivoo saavansa koulutuksesta lisää työkaluja työntekoon.
Työkalupakkiin onkin luvassa roimasti täydennystä, sillä johtamisen kouluttaja Minna Frilund Kpedulta kertoo, että lähiesimieskoulutuksen lähiopetuspäivien aikana osallistujat saavat perehtyä muun muassa taloudelliseen ja tehokkaaseen ajankäyttöön, henkilöstön sitouttamiseen ja motivoimiseen sekä palautteen antamiseen. Hohenthal kertoo koulutuksen sisällön kuulostavan mielenkiintoiselta.
– Odotan tosi paljon sitä, kun Karhuryhmän entinen johtaja tulee pitämään luennon paineen alla johtamisesta, mutta muuten haen enemmänkin oppeja henkilöstöjohtamiseen. Henkilöstön riveissä nousee ajoittain pinnalle esimerkiksi erimielisyyksiä, ja esimiehen tehtävänä on korjata nämä tilanteet. Varsinkin tällaisten tilanteiden hoitamiseen toivon lisää eväitä.
Hohenthal kiittelee lähiesimieskoulutuksen toteutustapaa, sillä lähiopetuspäiviä järjestetään noin kerran kuussa.
– Tähän koulutukseen on helppo sitoutua, sillä se ei vaadi esimerkiksi työn tai perheen osalta mitään ylimääräisiä järjestelyitä. Haaveissa on siintänyt myös ammattikorkeakoulutasoinen päällystökoulutus, mutta se saa vielä odottaa lasten kasvamista vähän isommiksi, Hohenthal toteaa.
Hälytyksiä ja asematyötä
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella työskentelee tänä päivänä Hohenthalin lisäksi seitsemän paloesimiestä, joilla jokaisella on oma kuuden alaisen ryhmä.
Hohenthal kertoo, että vaikka maallikko saattaa ajatella palomiesten ja paloesimiesten työskentelevän pääasiassa hälytystehtävissä, kuluu suurin osa ajasta asematyön parissa. Asematyöhön kuuluvat henkilöstöasioiden lisäksi muun muassa valvontatehtävät, turvallisuusviestintä ja koulutukset.
-Jokaisella paloesimiehellä on vastuullaan 400 omakotitalon omavalvonta, johon kuuluu kirjeiden lähettäminen ja ylös kirjaaminen. Sen lisäksi koulutamme alueen sopimushenkilöstöä muun muassa kurssimuotoisilla sammutus- ja pintapelastusharjoituksilla sekä savusukelluskoulutuksilla. Asematyö vie suurimman osan ajasta, ja hälytystehtävät ovat vain pieni osa työtä, hän toteaa.
Selkeää ohjeistusta
Silloin kun hälytysääni kuitenkin kilahtaa, on paloesimiehen tehtävänä johtaa pelastusryhmää, tehdä päätöksiä ja antaa ohjeistuksia. Hyvät viestintätaidot ovat tarpeen niin asematyössä kuin hälytystilanteissakin.
– Paloesimiehen ensimmäinen tehtävä hälytystilanteessa on tehdä tilannearvio. Sen jälkeen esimies tekee päätöksen siitä, mitä toivoo ryhmänsä tekevän, ja sitten annetaan toteuttamiskelpoinen ja selkeä käsky.
Hälytystilanteisiin tapahtumapaikalle saattaa usein lähteä useampi yksikkö. Tällöin päivystävä palomestari saattaa johtaa tilannetta etänä, ja paloesimiehen tehtävänä on hoitaa tilannepaikan johtajuus ja pitää huoli kokonaiskuvan säilymisestä.
Rauhallisuudella pääsee pitkälle
Lähiesimiestyön ammattitutkinnon myötä yhä paremmaksi esimieheksi tähtäävä Hohenthal kertoo hyvän esimiehen olevan sellainen, jolla on riittävästi työkokemusta omalta alalta ja halua kehittää itseään johtamiskoulutuksen ja muiden opintojen myötä.
– Hyvä esimies huomioi myös työyhteisön erilaiset persoonat, ja on tasapuolinen kaikkia kohtaan. Rauhallisuus on yksi esimiehen tärkeistä piirteistä. Ääntä ei mielestäni tarvitse korottaa lainkaan, sillä viesti menee yhtä lailla perille selkeästi ja rauhallisesti sanottuna.
– Suomen pelastusvoimien kapteeni Lauri Törni kiteytti hyvän johtajan ytimen: Johtaja ei koskaan sano, että minä tein, sinä teit tai te teitte. Hyvä johtaja sanoo aina, että me teimme. Näiden sanojen mukaisesti pyrin itsekin tekemään töitä, Hohenthal toteaa lopuksi.
Teksti: MARTINA STORE Kuva: MALENA HAGLUND
Teksti on julkaistu Kpedu News-lehdessä 2019.
