Seksuaalineuvoja

Tavoite

Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet seksuaalineuvojana työskentelemiseen ja seksuaalisuuden arvostavaan kohtaamiseen eri ikäryhmiä, seksuaalisuuden eri monimuotoisuuksia ja kulttuureja edustavien asiakkaiden parissa. Koulutus mahdollistaa Suomen seksologisen seuran auktorisoinnin ja seksuaalineuvoja (SSS) nimikkeen käyttämisen, mikäli opiskelija täyttää auktorisoinnille muutoin vaadittavat kriteerit (ks. https://fias.fi/seksuaalineuvoja/)

Kohderyhmä

Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyötä tekevälle henkilöstölle. Perustellusta syystä koulutukseen voidaan ottaa mukaan myös muita, opintoja työssään tarvitseva, henkilöitä. Opiskelijavalinta suoritetaan hakemusten sekä ryhmähaastattelun perusteella.
Pohjakoulutuksen ollessa vähintään 210 op laajuinen, voi tämän koulutuksen jälkeen saada seksuaalineuvojan auktorisoinnin tai jatkaa seksuaaliterapia koulutuksiin. Muut asiakas-/potilas- työhön suuntautuneet, vähemmän kuin 210 op tutkinnon suorittaneet sosiaali- tai terveysalan ammattilaiset, eivät voi saada seksuaalineuvoja auktorisointia tai jatkaa seksuaaliterapiakoulutuksiin. Jos opintoja jatkaa myöhemmin ja suorittaa minimissään 210 op tutkinnon niin seksuaalineuvojakoulutus mahdollistaa auktorisoinnin ja terapiaopintoihin hakeutumisen myös myöhemmin.

Sisältö

Koulutus sisältää seksuaalineuvonnan teoria- ja menetelmäopintoja sekä SAR (Sexual Attitude Reassessment) opintoja.
Koulutuksessa perehdytään mm. seuraaviin teemoihin:
- Seksuaalisuuden kulttuurikuva (historia, kulttuuri, sosiologia, uskonto)
- Seksuaalisuuden kehittyminen (lääketieteellinen ja psykososiaalinen näkökulma)
- Seksuaalisuuden kohtaaminen (bio-psyko–sosiaalinen näkökulma)
- Seksuaalisuus elämänkaaren eri vaiheissa
- Seksuaalisuuden moninaisuus
- Seksuaalineuvonnan ja -terapian perusteita
- Seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö
- Seksuaalihäiriöt ja -ongelmat
- Oman seksuaalisuuden työstäminen (SAR opinnot)
- Eettiset kysymykset
- Anatomia ja fysiologia
- Seksuaalisuus, sairastuminen ja vammautuminen
- Seksuaalineuvonnan ja ohjauksen menetelmät
- Elämänkriisit ja seksuaalisuus
- Seksuaalinen identiteetti ja orientaatio

Koulutuksen integratiivisessa viitekehyksessä hyödynnetään ratkaisukeskeisen, kognitiivisen, pari- ja perheterapian sekä tunnekeskeinen terapian perusajatuksia ja työmenetelmiä.

Verkkotuetut monimuoto-opinnot sisältävät lähiopetusta, verkkovälitteistä opetusta (Zoom) ja itsenäistä opiskelua.

Koulutus sisältää yhteensä 18 koulutuspäivää, jotka koostuvat luennoista, ryhmätöistä, harjoituksista, opiskelijan oman prosessin ohjauksesta, vertaistyöryhmien ohjauksesta ja lopputyön ohjauksesta.
Itsenäinen opiskelu sisältää perehtymistä alan tutkimusraportteihin ja kirjallisuuteen, syventävänä lopputyönä yhden asiakasprosessin kirjallisen kuvauksen (teoria + prosessin) sekä vertaisryhmätyöskentelyä.
Lisäksi opintoihin kuuluu seksuaalineuvontaharjoitteluna tehtävää asiakastyötä sekä koulutuspäiviin sisällytettynä 16 tuntia ryhmätyönohjausta seksuaalineuvonnasta Suomen Seksologisen Seuran kriteerit täyttävältä työnohjaajalta.

30 opintopistetta¨ jakautuu eri suoritustapojen kesken seuraavasti:
- Koulutuspäivien sisällä tapahtuva työskentely 7 op
- Koulutuspäivien ulkopuolella tapahtuva työskentely 23 op.

Osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty
Osaamisen arvioinnin perustana on 100%:nen, aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäkoulutuspäivien opetukseen ja työskentelyyn sekä aktiivinen osallistuminen seminaaripäivien välissä tapahtuvaan vertaisryhmätyöskentelyyn. Oppimista arvioidaan läpi koko koulutusprosessin yksilöllisessä dialogissa opiskelijan kanssa sekä ryhmätyönohjauksessa. Osaamista osoitetaan myös koulutuspäivillä tapahtuvan demoasiakastyöharjoittelun, koulutuspäivien ulkopuolella toteutuvan asiakastyöharjoittelun analyysin ja -raportoinnin sekä syventävän lopputyönä tehtävän asiakasprosessin kuvauksen avulla.

Hyva¨ksytty suoritus edellytta¨a¨, etta¨ opiskelija
- osoittaa kykeneva¨nsa¨ reflektoimaan omaa asennoitumistaan, tyo¨skentelya¨ ja arvopohjaansa suhteessa seksuaalineuvonnan SAR-opintoihin (Sexual Attitude Reassessment)
- osoittaa kykeneva¨nsa¨ arvioimaan tyo¨skentelya¨a¨n suhteessa seksuaalineuvonnan eettisiin ohjeistoihin (mm. WAS, The Yogyakarta, IPPF, WHO ja BzgA) ja keskeiseen alaa koskevaan lainsa¨a¨da¨nto¨o¨n
- osoittaa perehtyneisyytensa¨ koulutuksen aikana la¨pika¨ytyyn seksuaalineuvonnan keskeiseen tietoperustaan ja kirjallisuuteen
- osoittaa osaavansa soveltaa koulutuksen sisa¨lto¨alueen mukaista seksuaalineuvonnan tietoperustaa seksuaalineuvonnan neuvonta- ja ohjaustilanteissa
- osaa toimia Plissit-mallin mukaisesti seksuaalineuvontaan sisa¨ltyvissa¨ vuorovaikutustilanteissa
- osoittaa kykeneva¨nsa¨ arvioimaan omaa kehittymista¨a¨n edella¨ mainituissa osaamisen alueissa.

Koulutuksen aikataulu syksyn 2024 osalta:
1. aloitusseminaari 17.-18.9.2024, lähiopetus Kälviällä
2. seminaari 15.10.2024, etäyhteyksin verkossa
3. seminaari 13.11.2024, etäyhteyksin verkossa
4. seminaari 11.-12.12.2024, etäyhteyksin verkossa
5. seminaari 10.-11.2.25 lähiopetus Kälviällä
6. seminaari 20.-21.3.25 etäyhteyksin verkossa
7. seminaari 24.-25.4.25 etäyhteyksin verkossa
8. seminaari 15.-16.5. 25 etäyhteyksin verkossa
9. seminaari 25.-26.8.25 etäyhteyksin verkossa
10. päätösseminaari 4.-5.9.25 lähiopetus Kälviällä

Yhteensä 18 koulutuspäivää (6 lähiopetus ja 12 etäyhteyksin verkossa).

Lisätietoja

kouluttajat: Pääkouluttajina toimivat:
Hilkka Putkisaari KM, kouluttajapsykoterapeutti (VET), taidepsykoterapeutti, tunnekeskeinen pariterapeutti (ICEEFT), seksuaaliterapeutti ja kliininen seksologi (NACS), Authorized Sexuality Educator and Sexual Health Promoter (NACS), työnohjaaja, Johdon työnohjaaja ja Coach Master-CSLE®.
Sari Hietala TtM, perhe- ja paripsykoterapeutti, psykoterapeutti (kognitiivis-analyyttinen, koul.), toimintaterapeutti (AMK), suggestoterapeutti, seksuaaliterapeutti ja kliininen seksologi (NACS), Authorized Sexuality Educator and Sexual Health Promoter (NACS), työnohjaaja, Johdon työnohjaaja ja Coach Master-CSLE®.
Lisäksi on vierailevia asiantuntijaluennoitsijoita.

HUOM!
Liitä hakemukseen liitetiedosto, josta löytyy seuraavat tiedot
1. pohjakoulutus
2. kuvaus tämän hetkisestä työnkuvasta
3. muu sosiaali- terveys-, opetus- tai kasvatusalan työkokemus
4. missä/miten aiot suorittaa koulutukseen sisältyvän seksuaalineuvonnan asiakastyönharjoittelun
5. miten toivot hyödyntäväsi saamaasi koulutusta.

Hakemusta ei huomioida, jos liitetiedostoon pyydetyt tiedot puuttuvat. Täytä hakemus huolellisesti ja kirjaa liitetiedostoon pyydetyt asiat. Tiedot helpottavat opiskelijavalintoja etkä tule sivuutetuksi puutteellisten hakutietojen takia. Todistuskopioita ei tarvitse toimittaa hakuvaiheessa.

Koulutukseen valinnassa kiinnitetään huomiota seuraaviin kriteereihin:
Opintoihin soveltuva terveyden-, sosiaali- tai muun vastaavan ihmissuhdealan pohjakoulutus.
Motivaatio koulutukseen ja mahdollisuus opintoihin sisältyvään seksuaalineuvonnan asiakastyöharjoitteluun.

Hakuajan päättymisen jälkeen lähetämme hakijalle tietoa koulutuksen käynnistymisestä ja ryhmähaastattelusta. Myös koulutuksen opiskelijavalinnat tehdään vasta kun hakuaika on päättynyt. Opiskelijavalintojen jälkeen pyydämme vahvistamaan opiskelupaikan.

Keski-Pohjanmaan kansanopisto tarjoaa lounaan kansanopistolla järjestettävillä lähipäivillä. Kansanopistolla voi yöpyä edullisesti lähipäivien aikana: 35 euroa/ yö jaetussa 2hh huoneessa. Majoitushinta sis. aamupalan ja liinavaatteet.

Koulutusmaksu laskutetaan 9 kuukausierässä jaettuna koulutuksen ajalle.

Hakuajan päättymisen jälkeen peruutetusta opiskelupaikasta veloitamme 30% koulutuksen hinnasta (ennen koulutuspaikan vahvistamista). Koulutuspaikan vahvistamisen jälkeen peruutetusta paikasta veloitamme 50% koulutuksen hinnasta. Peruutus tulee tehdä aina kirjallisesti.

Lisätietoja: info.kansanopisto@kpedu.fi tai koulutuksen käytännön asioista koulutussuunnittelija sari.hiltunen(at)kpedu.fi / 040 8073 512

Keski-Pohjanmaan kansanopisto pidättää oikeuden perua koulutus, mikäli ryhmäkoko jää liian pieneksi.

Yhteystiedot

Keski-Pohjanmaan kansanopisto
Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ


Kysy koulutuksesta

Puhelin: 040 8085 035

Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen pal­velukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.

Lue lisää

Kokkolalainen Olli Ontronen oli jämäh­tänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkai­see -mentaliteetin sopivan hänen luon­teelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.

Lue lisää

Terveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoi­mapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sel­laiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikari­nen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasun­toon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.

Lue lisää

Sanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.

Lue lisää

Kokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.

Lue lisää

Yli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.

Lue lisää

Viisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.

Lue lisää

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin. 

Lue lisää

Piia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.

Lue lisää

Keskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.

Lue lisää

Kätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.

Lue lisää

Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.

Lue lisää

Kälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.

Lue lisää

Luotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.

Lue lisää

Pietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.

Lue lisää

Oral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.

Lue lisää

Hilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.

Lue lisää