Ratkaisukeskeiset työskentelymenetelmät nuorten kanssa

Kohderyhmä

Koulutus täydentää omaa ammattiosaamista ja antaa valmiudet käyttää työssään nuorten ja heidän perheidensä kanssa ratkaisu- ja voimavarakeskeistä työskentelyotetta. Koulutus soveltuu erityisesti nuorten parissa työskenteleville kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille sekä muille nuorten parissa toimiville aikuisille. Koulutukseen osallistuminen ei edellytä aikaisempaa tuntemusta ratkaisukeskeisistä työskentelymenetelmistä.

Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena vaihdellen kouluttajavetoista lähiopetusta ja itsenäisesti tapahtuvaa opiskelua verkko-oppimisalustalla (Howspace). Lisäksi koulutukseen kuuluu itsenäistä perehtymistä aihepiiriin liittyvään keskeiseen kirjalliseen materiaaliin.

Sisältö

Ratkaisukeskeisen työskentelyotteen ytimessä on vaihtoehtoinen tapa tarttua ongelmanratkaisuun. Tätä voisi kuvata painopisteen siirtämisenä ongelmapuheesta ratkaisupuheeseen.

Ratkaisusuuntautuneet työskentelymenetelmät soveltuvat erityisen hyvin nuorten kanssa työskentelyyn. Nuoret eivät yleensä mielellään osallistu keskusteluihin, joissa ongelmapuhe on vallitsevana. Se on heille epämukavaa, rajoittavaa tai yksinkertaisesti epäkiinnostavaa. Sen sijaan keskustelu vahvuuksista, voimavaroista, tulevaisuudesta ja pienistä onnistumisista on rakentava ja vaikuttava tapa puhua nuorten kanssa tilanteista, joihin kaivataan muutosta. Ratkaisukeskeisen työskentelyn tavoitteena on nuoren omien voimavarojen ja arjenhallinnan ja myönteisen elämänpolun löytyminen. Nuori voi kokea tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi tilanteensa suhteen ja suhtautuu toiveikkaammin tulevaisuuteen.


koulutus
- tukee koulutusprosessin kautta osallistujan hyvinvointia ja vahvistaa onnistumisen uskoa haastavissa työtilanteissa
- lisää työvälineitä ongelmanratkontaan kasvatus- ja ohjaustilanteissa
- vahvistaa yhteistyötaitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sidosryhmien ja huoltajien kanssa
- avaa myönteisiä näkökulmia työskentelyyn nuorten kanssa
- tarjoaa käytännön työkaluja ongelmien ratkaisemiseen

Koulutus koostuu
- lähi- ja etäkoulutuspäivistä, koulutuspäivät (5 kpl) 1,5 op
- opitun soveltamisesta omaan työkontekstiin 0,5 op
- itsenäisestä materiaaliin perehtymisestä oppimisalustalla 0,5 op
- kirjallisuuteen perehtymisestä 1,5 op

Koulutuksen aikataulu:
11.- 12.1.2024 lähipäivät Kälviällä (etäyhteys ei mahdollinen)
helmikuu 2024 itsenäistä materiaaliin perehtymistä
20.3.2024 etäyhteyksin verkossa
16.4.2024 etäyhteyksin verkossa
toukokuu 2024 itsenäistä materiaaliin perehtymistä
6.6.2024 koulutuksen päätöspäivä Kälviällä (etäyhteys ei mahdollinen)

Koulutuksen sisältö on saatavilla oppimisalustalla, kun olet vahvistanut opiskelupaikkasi.

Lisätietoja

Vastaava kouluttaja: Maiju Ahola, KM, LO, kouluttajapsykoterapeutti

Koulutushinta sisältää INSPIS 1: Evvk-ratkaisukeskeinen työskentelyote nuorten kanssa julkaisun.

Koulutusmaksu laskutetaan kahdessa erässä.

Keski-Pohjanmaan kansanopisto tarjoaa lounaan kansanopistolla järjestettävillä lähipäivillä. Opistolla voi yöpyä edullisesti lähipäivien aikana: 35 euroa/yö jaetussa 2hh huoneessa. Majoitushinta sis. aamupalan ja liinavaatteet.

Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen pyydämme vahvistuksen koulutuspaikasta. Vahvistuksen jälkeen peruutetusta koulutuspaikasta perimme koko koulutuksen hinnan. Keski-Pohjanmaan kansanopisto pidättää oikeuden perua koulutus, mikäli osallistujia ei ole riittävästi.

Lisätietoja:
koulutuksen sisältö, maiju.ahola(at)lti.fi tai 09 4362556
koulutuksen käytännön järjestelyt, seija.prittinen(at)kpedu.fi

Yhteystiedot

Keski-Pohjanmaan kansanopisto
Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ


Kysy koulutuksesta

Puhelin: 040 8085 035

Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen pal­velukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.

Lue lisää

Kokkolalainen Olli Ontronen oli jämäh­tänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkai­see -mentaliteetin sopivan hänen luon­teelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.

Lue lisää

Terveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoi­mapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sel­laiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikari­nen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasun­toon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.

Lue lisää

Sanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.

Lue lisää

Kokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.

Lue lisää

Yli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.

Lue lisää

Viisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.

Lue lisää

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin. 

Lue lisää

Piia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.

Lue lisää

Keskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.

Lue lisää

Kätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.

Lue lisää

Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.

Lue lisää

Kälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.

Lue lisää

Luotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.

Lue lisää

Pietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.

Lue lisää

Oral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.

Lue lisää

Hilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.

Lue lisää