Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja (RVO)®

Tavoite

Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja -koulutuksessa tutkitaan eri tavoin, miten olemme oppineet ja tottuneet toimimaan vuorovaikutustilanteissa. Koulutus kehittää taitoja kohdata, kuunnella ja ymmärtää itseä ja muita ihmisiä myös haasteellisissa tilanteissa sekä työpaikalla että yksityiselämässä. Lisäksi koulutus antaa konkreettiset työkalut konfliktien käsittelyyn ja sovitteluun.

Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja -koulutus perustuu Nonviolent Communication -prosessiin (NVC). NVC-menetelmällä pyritään selkeyttämään kuuntelemista ja puhumista. NVC-prosessin opiskelu kehittää tunnetaitojemme lisäksi myös tarvetaitojamme. Koulutuksen tavoitteena on tukea yhteyden rakentamista ja säilyttämistä itseen ja toisiin haasteellisissa tilanteissa, lisätä kykyä tarkkailla omia ajatuksiaan, tunteitaan ja tarpeitaan sekä valita tietoisesti ja tarvelähtöisesti, miten toimia eri tilanteissa omien arvojensa mukaisesti myös toisten tarpeet huomioiden. Itsen ja muiden kanssa toimeen tuleminen, omien ja muiden tunteiden ja tarpeiden kohtaaminen, kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen, sekä ristiriitojen rakentava käsittely ja sovittelu ovat osa tärkeitä sosioemotionaalisia taitoja, joita arvostetaan ja tarvitaan monella alueella. Sujuva vuorovaikutus ei kuitenkaan ole itsestään selvä asia ja onneksi vuorovaikutus- ja empatiataitoja voikin oppia, harjoitella ja kehittää. Empatia, eli yhteyden rakentaminen itseen ja toiseen tarvelähtöisesti kuuntelemalla, on NVC-koulutuksen lähtökohta.

Kohderyhmä

Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja -koulutus soveltuu henkilöille, jotka työskentelevät ihmisten parissa. Koulutus soveltuu hyvin esimerkiksi opettajille, erityisopettajille, eri alojen terapeuteille, sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville hoitajille ja ohjaajille, mielenterveys- ja päihdetyöntekijöille sekä muille opetus-, kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille. Kohderyhmään kuuluvat lisäksi muun muassa HR-ammattilaiset, yrittäjät ja kaikki itsensä kehittämisestä ja vuorovaikutuksesta kiinnostuneet.

Sisältö

Koulutus koostuu lähiopetusjaksoista ja ohjattusta etäopiskelusta. Koulutuksen kokonaiskesto on 8 kuukautta ja se sisältää 18 lähiopetuspäivää, jotka toteutetaan 3 päivän jaksoissa n. 1–2 kuukauden välein. Koulutukseen osallistuvalta opiskelijalta edellytetään tietokoneen peruskäyttötaitoja sekä mahdollisuutta käyttää tietokonetta opintojen aikana. Koulutuspäivinä käsitellään lähipäivien välillä tehtäviä empatiaharjoituksia ja muita välitehtäviä. Välitehtävät sisältävät myös oppimispäiväkirjan kirjoittamista ja muuta omien taitojen arviointia. Empatiaharjoituksia tehdään oman empatiaparin ja -perheen kanssa viikoittain.

Koulutuksen lähipäivien aikataulu:
NVC perusteet
15. -17.9.2023, päivät 1-3

Sovelletaan NVC- prosessin askelia omassa elämässä
20.-22.10.2023, päivät 4-6

Kuunnellaan toista ja ilmaistaan itseään rakentavasti
1.-3.12.2023, päivät 7-9

Arvioidaan omia ja muiden kohtaamisen taitoja
26.-28.1.2024, päivät 10-12
23.-25.2.2024, päivät 13-15

Oppimistöiden katselmus, loppujuhlat
5.-7.4.2024, päivät 16-18

Lähikoulutuspäivät toteutetaan klo.9 - 17. Lähipäivien tarkemmat sisällöt löytyvät linkistä:
https://savannaconnexions.fi/koulutukset/rakentavan-vuorovaikutuksen-ohjaaja/sisalto/

Opiskelijan osaaminen viedään Koski-tietovarantoon, mikäli opiskelija niin haluaa. Suoritettuaan hyväksyttävästi kaikki lähijaksot ja välitehtävät opiskelija saa todistuksen Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja -koulutuksen suorittamisesta. Koulutus arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Koulutuksen hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa koulutuspäivissä. Näin koulutuksessa hankittu osaaminen on tunnistettavissa ja tunnustettavissa myöhemmissä opinnoissa tai työelämässä.

Lisätietoja

kouluttajat: Hanna Savanna, certified NVC trainer, NVC- sovittelija, TRE- ohjaaja

Koulutuksen hinta 3150€ sisältää opetuksen ja ohjauksen lisäksi koulutuspäivien lounaat sekä koulutukseen kuuluvan materiaalipaketin. Materiaalipaketin saat itsellesi ensimmäisillä lähipäivillä.

Lisätietoa koulutuksesta löytyy linkistä : https://www.youtube.com/watch?v=KUJ05eYGKkY

Keski-Pohjanmaan kansanopistolla on mahdollisuus majoittua koulutuksen aikana. Hinta jaetussa 2hh 35 euroa/hlö/yö ja 1hh 50 euroa/yö (jos tilaa). Hinta sisältää liinavaatteet ja pyyhkeen. Majoitukseen ym. käytännön järjestelyihin liittyvät tiedustelut: info.kansanopisto@kpedu.fi

Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen peruutetusta paikasta perimme 30% kurssihinnasta. Vahvistetun kurssipaikan jälkeen peruutetuista paikasta perimme 50% kurssihinnasta.
Lisätietoja: info.kansanopisto@kpedu.fi / 040 8073 512 koulutussuunnittelija

Yhteystiedot

Keski-Pohjanmaan kansanopisto
Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ


Kysy koulutuksesta

Puhelin: 040 8085 035

Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen pal­velukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.

Lue lisää

Kokkolalainen Olli Ontronen oli jämäh­tänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkai­see -mentaliteetin sopivan hänen luon­teelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.

Lue lisää

Terveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoi­mapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sel­laiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikari­nen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasun­toon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.

Lue lisää

Sanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.

Lue lisää

Kokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.

Lue lisää

Yli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.

Lue lisää

Viisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.

Lue lisää

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin. 

Lue lisää

Piia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.

Lue lisää

Keskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.

Lue lisää

Kätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.

Lue lisää

Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.

Lue lisää

Kälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.

Lue lisää

Luotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.

Lue lisää

Pietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.

Lue lisää

Oral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.

Lue lisää

Hilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.

Lue lisää