Positiivinen johtaja johtaa vahvuuksia ja hyvinvointia

Tavoite

Oletko positiivinen johtaja? Tunnetko luonteenvahvuutesi ja kasvuhaasteesi?

Altista itsesi tutkimaan ja tunnistamaan toimintaasi PRIDE-teorian eli positiivisen organisaation osatekijöiden ja VOIMAKEHÄ®-menetelmän avulla! Koulutuksen tavoitteena on tunnistaa omat laaja-alaiset vahvuudet VOIMAKEHÄ®-työskentelyn avulla, tutustua positiivisen johtamisen PRIDE-teoriaan sekä tutkia teorian toteutumista omassa organisaatiossasi.

VOIMAKEHÄ® on laajaan vahvuusnäkemykseen perustuva viitekehys ja tavaramerkillä rekisteröity menetelmä. Sen ovat kehittäneet Sanna Wenström ja Laura Paaso. VOIMAKEHÄ® on tutkimusperustainen ja tutkittu menetelmä, jota tässä koulutuksessa hyödynnetään oman johtajuuden vahvuuksien tutkimiseen.

PRIDE-teoria jäsentää positiivisen organisaation osa-alueita, joiden avulla on mahdollista kehittää ja vahvistaa työyhteisön innostusta ja työn imua. Sanna Wenström on väitöskirjassaan tutkinut ja edelleen kehittänyt alun perin Hong Kongissa kehitettyä PRIDE teoriaa (Cheung, 2014) positiivisen johtamisen malliksi suomalaiseen työelämään.

Kohderyhmä

Henkilöt, jotka toimivat johtajina, esihenkilöinä, HR-tehtävissä tai muissa organisaation kehittämistehtävissä toimivat ja haluavat henkilökohtaisesti kehittyä myönteisten ihmissuhteiden edistäjinä.

Sisältö

Koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kahdesta peräkkäisestä lähipäivästä (1op) sekä välitehtävistä (3) ennen zoom-verkkotapaamisia(1op). Näitä tehtäviä hyödynnät henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laadinnassa. Kehittämissuunnitelma (3-5 sivua) sisältää omaa pohdintaa positiivisen johtajuutesi vahvuuksista ja kehittämishaasteista. Käytät pohdinnassasi runkona PRIDE-teoriaa (Wenström, S. (2021) Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus) sekä muita koulutuksessa annettuja materiaaleja tai soveltuvia ulkopuolisia lähteitä.

1. päivä 10.10.2024 klo 9.00-16.00
• Tutustuminen kouluttajaan ja muihin osallistujiin
• Positiivinen psykologia ja positiivinen johtaminen
• Miten positiivinen johtaminen näkyy arjessa
• Positiivisen johtajan ihmiskäsitys ja arvot
• Positiivisen organisaation osatekijät, PRIDE-teoria
• Autenttisuus johtajan vahvuutena
• Olenko positiivinen johtaja – tunnista vahvuudet ja tunnusta kehittymisen kohdat
• VOIMAKEHÄ® -työskentely

2. päivä 11.10.2024 klo 8.00 -16.00
• Jokainen positiivinen johtaja on erilainen
• Luonteenvahvuudet ja kyvykkyydet
• Kiinnostukset, osaaminen ja taidot
• Arvot ja resurssit
• Miten oma positiivinen johtajuus näkyy arjessani
• Miten eri hyvinvoinnin elementit toteutuvat organisaatiossani
• Etätehtävät – positiivisen organisaation osatekijöiden tarkastelua omassa organisaatiossa
• ZOOM-tapaamisten tavoitteena on kollegiaalinen valmentava keskustelu etätehtävien pohjalta

3. Zoom -tapaaminen 29.10.2024 klo 14.00-16.30: myönteiset käytänteet organisaatiossani
4. Zoom-tapaaminen 12.11.2024 klo 14.00-16.30: vuorovaikutus, yhteistyö ja ihmissuhteet sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri
5. Zoom-tapaaminen 26.11.2024 klo 14.00-17.00: henkilöstön yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen, työnimu, työhyvinvointi. Koulutuksen palaute.

Muutokset mahdollisia

Lisätietoja

kouluttajat: Tarja Hovila KM, eMBA, VOIMAKEHÄ® lisenssivalmentaja, Työnohjaaja STOry, Työyhteisösovittelija SSF:n jäsen, Mindfulness työssä -ohjaaja, Metsämieli -vetäjä, SPPY:n jäsen, yrittäjä www.yhteisoavain.fi
Koulutushintaan sisältyy lähipäivien lounaat ja päiväkahvit. Opistolla on mahdollisuus majoittua 35 euroa/yö jaetussa 2hh huoneessa. Majoitushinta sis. aamupalan ja liinavaatteet.

Hakuajan päättymisen jälkeen lähetämme hakijalle tietoa koulutuksen käynnistymisestä.
Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen peruutetusta paikasta perimme koko kurssihinnan.
Keski-Pohjanmaan kansanopistolla on oikeus peruuttaa koulutus, mikäli ryhmäkoko jää liian pieneksi.

Lisätietoja: info.kansanopisto@kpedu.fi

Yhteystiedot

Keski-Pohjanmaan kansanopisto
Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ


Kysy koulutuksesta

Puhelin: 040 8085 035

Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen pal­velukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.

Lue lisää

Kokkolalainen Olli Ontronen oli jämäh­tänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkai­see -mentaliteetin sopivan hänen luon­teelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.

Lue lisää

Terveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoi­mapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sel­laiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikari­nen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasun­toon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.

Lue lisää

Sanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.

Lue lisää

Kokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.

Lue lisää

Yli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.

Lue lisää

Viisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.

Lue lisää

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin. 

Lue lisää

Piia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.

Lue lisää

Keskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.

Lue lisää

Kätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.

Lue lisää

Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.

Lue lisää

Kälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.

Lue lisää

Luotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.

Lue lisää

Pietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.

Lue lisää

Oral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.

Lue lisää

Hilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.

Lue lisää