Positiivinen johtaja johtaa vahvuuksia ja hyvinvointia
Tavoite
Oletko positiivinen johtaja? Tunnetko luonteenvahvuutesi ja kasvuhaasteesi? Altista itsesi tutkimaan ja tunnistamaan toimintaasi PRIDE-teorian eli positiivisen organisaation osatekijöiden avulla. Koulutuksen tavoitteena on tunnistaa VOIMAKEHÄ® työskentelyllä omat laaja-alaiset luonteenvahvuutesi ja tutustua positiivisen johtamisen PRIDE-teoriaan sekä tutkia teorian toteutumista omassa organisaatiossasi.
VOIMAKEHÄ® on rekisteröity tavaramerkki, jonka teoreettisena viitekehyksenä on Seligmanin ja Perersonin (2004) VIA-teoria ja sen luokitus kuudesta universaalista hyveestä ja niiden alla olevista luonteenvahvuuksista. Sanna Wenström kehitti VOIMAKEHÄ® -menetelmän väitöskirjansa tulosten pohjalta. Wenström tutki ammatillisten opettajien työinnostusta positiivisen organisaation ja johtamisen viitekehyksessä. Hän edelleen kehitti väitöskirjassaan kiinalaisen Cheungin (2014) PRIDE-teoriaa positiivisen johtamisen malliksi suomalaiseen työelämään.
Koulutuksen suoritettuaan opiskelija
- tunteen positiivisen johtamisen käsitteitä ja teoreettisia lähtökohtia
- tunnistaa ja tunnustaa omat laaja-alaiset luonteenvahvuutensa ja kasvutavoitteensa positiivisen johtajana
- tuntee VIA-teorian ja VOIMAKEHÄ® menetelmän yleisellä tasolla
- tuntee PRIDE-teorian osa-alueet ja tarkastelee niiden toteutumista omassa organisaatiossa
- osaa arvioida omaa toimintaansa työyhteisössä PRIDE-teorian eri osa-alueilla
- laatii oman positiivisen johtamisosaamisen kehittymissuunnitelman
Kohderyhmä
Henkilöt, jotka toimivat johtajina, esihenkilöinä, HR-tehtävissä tai muissa organisaation kehittämistehtävissä toimivat ja haluavat henkilökohtaisesti kehittyä myönteisten ihmissuhteiden edistäjinä.
Sisältö
Koulutus koostuu ennakkotehtävästä, kahdesta peräkkäisestä lähipäivästä (1op) sekä välitehtävistä (3) ennen zoom-verkkotapaamisia(1op). Näitä tehtäviä hyödynnät henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laadinnassa. Kehittämissuunnitelma (3-5 sivua) sisältää omaa pohdintaa positiivisen johtajuutesi vahvuuksista ja kehittämishaasteista. Käytät pohdinnassasi runkona PRIDE-teoriaa (Wenström, S. (2021) Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus) sekä muita koulutuksessa annettuja materiaaleja tai soveltuvia ulkopuolisia lähteitä.
1. päivä 10.10.2024 klo 9.00-16.00
• Tutustuminen kouluttajaan ja muihin osallistujiin
• Positiivinen psykologia ja positiivinen johtaminen
• Miten positiivinen johtaminen näkyy arjessa
• Positiivisen johtajan ihmiskäsitys ja arvot
• Positiivisen organisaation osatekijät, PRIDE-teoria
• Autenttisuus johtajan vahvuutena
• Olenko positiivinen johtaja – tunnista vahvuudet ja tunnusta kehittymisen kohdat
• VOIMAKEHÄ® -työskentely
2. päivä 11.10.2024 klo 8.00 -16.00
• Jokainen positiivinen johtaja on erilainen
• Luonteenvahvuudet ja kyvykkyydet
• Kiinnostukset, osaaminen ja taidot
• Arvot ja resurssit
• Miten oma positiivinen johtajuus näkyy arjessani
• Miten eri hyvinvoinnin elementit toteutuvat organisaatiossani
• Etätehtävät – positiivisen organisaation osatekijöiden tarkastelua omassa organisaatiossa
• ZOOM-tapaamisten tavoitteena on kollegiaalinen valmentava keskustelu etätehtävien pohjalta
3. Zoom -tapaaminen 29.10.2024 klo 14.00-16.30: myönteiset käytänteet organisaatiossani
4. Zoom-tapaaminen 12.11.2024 klo 14.00-16.30: vuorovaikutus, yhteistyö ja ihmissuhteet sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri
5. Zoom-tapaaminen 26.11.2024 klo 14.00-17.00: henkilöstön yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen, työnimu, työhyvinvointi. Koulutuksen palaute.
Muutokset mahdollisia
Lisätietoja
kouluttajat: Tarja Hovila KM, eMBA, VOIMAKEHÄ® lisenssivalmentaja, Työnohjaaja STOry, Työyhteisösovittelija SSF:n jäsen, Mindfulness työssä -ohjaaja, Metsämieli -vetäjä, SPPY:n jäsen, yrittäjä www.yhteisoavain.fi
Koulutushintaan sisältyy lähipäivien lounaat ja päiväkahvit. Opistolla on mahdollisuus majoittua 35 euroa/yö jaetussa 2hh huoneessa. Majoitushinta sis. aamupalan ja liinavaatteet.
Hakuajan päättymisen jälkeen lähetämme hakijalle tietoa koulutuksen käynnistymisestä.
Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen peruutetusta paikasta perimme koko kurssihinnan.
Keski-Pohjanmaan kansanopistolla on oikeus peruuttaa koulutus, mikäli ryhmäkoko jää liian pieneksi.
Lisätietoja: info.kansanopisto@kpedu.fi
Laajuus
3 opAjankohta
10.10.2024 -26.11.2024Paikka
KälviäOppilaitos
Keski-Pohjanmaan kansanopistoHinta
510 €Hakeminen
Ilmottautuminen päättyy 15.9.2024info.kansanopisto(at)kpedu.fi
Yhteystiedot
Keski-Pohjanmaan kansanopistoKysy koulutuksesta
Puhelin: 040 8085 035
Sähköposti: info.kansanopisto(a)kpedu.fi
Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen palvelukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.
Lue lisääKokkolalainen Olli Ontronen oli jämähtänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkaisee -mentaliteetin sopivan hänen luonteelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.
Lue lisääTerveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoimapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sellaiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikarinen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasuntoon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.
Lue lisääSanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.
Lue lisääKokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.
Lue lisääYli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.
Lue lisääViisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.
Lue lisääEnsihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.
Lue lisääSosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin.
Lue lisääPiia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.
Lue lisääKeskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.
Lue lisääKätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.
Lue lisääIlkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.
Lue lisääSosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.
Lue lisääKälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.
Lue lisääLuotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.
Lue lisääPietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.
Lue lisääOral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.
Lue lisääHilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.
Lue lisääMuut vastaavat koulutukset
HAKUAPUA!
Hakijapalvelut 040 808 5010
hakijapalvelut(a)kpedu.fi
INFO 040 808 5566
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
Närvilänkatu 8, 67100 KOKKOLA
Tiedustelut: info(at)kpedu.fi
Kirjaamo: kirjaamo(at)kpedu.fi