Toteutus ja vaikuttavuus

Osallistujien sijoittuminen työhön tai koulutukseen:

Hankkeessa on lopettanut 136 henkilöä vuoden 2025 loppuun mennessä.  Oheisessa kaaviossa on kuvattu hankkeessa lopettaneiden työmarkkinatilanne.

Osallistujista 33% työllistyi, 39% aloitti opiskelun, 4% osallistui muuhun toimenpiteeseen ja 24% jäi työttömäksi. Koulutuksessa aloittaneista lähes puolet oli ollut työttömänä yli 12 kk.

Kaikkia koulutukseen hakeneita ei ole valittu opiskelijaksi. Eikä kaikkia osallistujia kiinnostavia koulutuksia ole ollut alueellamme tarjolla. 

Yhteistyö pää- ja osatoteuttajan kanssa

Kpedu on hankkeen päätoteuttaja ja Kokkolan kaupungin työllisyyspalvelut on sen osatoteuttaja. Kehittämistyön keskiössä on ollut oppilaitoksen ja työllisyyspalvelujen yhteistyön tiivistäminen erityisesti asiakastyössä. Kokkolan kaupungin työntekijät ovat ohjanneet työnhakija-asiakkaitaan Kpedu:lle opinto- ja uraohjaukseen erityisesti silloin, kun asiakas on tarvinnut tietoa opiskelumahdollisuuksista. Kpedu:n opinto- ja uraohjaajat ovat ohjanneet asiakkaitaan Kokkolan kaupungin työntekijöille silloin, kun arvioivat työkokeilun tai palkkatukityön edistävän asiakkaan suunnitelmia, ja arvioivat asiakkaan tarvitsevan rohkaisua ja tukea lähestyä työnantajia.  Opinto- ja uraohjaajat sekä kaupungin työntekijät ovat myös arvioineet yhdessä osallistujien työllistymis- ja koulutussuunnitelmien toteutumista sekä jatko-ohjauksen tarvetta.

Kuvassa hankkeen työntekijät vasemmalta: Matti Mäki-Ainali ja Antti Tuomaala (Kokkolan kaupunki), Merja Forslund, Sirpa Salo ja Tuula Paavola-Ylitalo (Kpedu) ja Tiina Harjupatana (Kokkolan kaupunki). Hanketyöntekijöiden palavereja pidetään 2-4 viikon välein.

Moniammatillinen kehittämisryhmä

Yhteistyötä on tehty myös työllisyydenhoidon moniammatillisen kehittämisryhmän  (=Mahdollistajat) kanssa. Ryhmän toimintaa on koordinoinut Kokkolan kaupunki. Ryhmässä on mukana Keski-Pohjanmaan työllisyysalueen sekä Kpedun työntekijöitä. Mahdollistajat on koettu tarpeelliseksi tiedottamisen kanavaksi työllisyyspalvelujen ja ammatillisen oppilaitoksen välillä. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Tapaamisten aikana on käyty läpi ajankohtaisia asioita; esim. työllisyyspalvelujen uudistusta, ammatillisen koulutuksen muutoksia ja niiden vaikutuksia hankkeen kohderyhmän opiskelumahdollisuuksiin, TYM-lainsäädännön muutoksia sekä kuntouttavan työtoiminnan päättymistä v. 2026 jälkeen.  

Yhteistyö muun työllisyydenhoidon verkoston kanssa

Yhteistyötä on tehty myös muun työllisyydenhoidon palveluverkoston kuten esim. aikuissosiaalityön, Coronarian, Ohjaamon, etsivän nuorisotyön ja työpajojen kanssa. Osa ohjauksista on toteutettu työpajoilla, ohjaamossa, Coronariassa, aikuissosiaalityössä ja työllisyyspalveluissa. Opinto- ja uraohjaus on toteutettu asiakkaan kotipaikkakunnalla. Ohjauskeskustelun jälkeen opinto- ja uraohjaajat lähettävät tarvittaessa ja asiakkaan suostumuksella hänen koulutus- ja/ tai työllistymissuunnitelmansa sille työntekijälle, joka on ohjannut asiakkaan opinto- ja uraohjaukseen.  Tarvittaessa on myös suunniteltu yhteistyössä asiakkaalle soveltuvia työllistymistä tai toimintakykyisyyttä tukevia palveluita.

Osallistujien kokemuksia työllisyys- ja koulutuspalveluista

Kpedu:n osallistujilta on kerätty forms-kyselyllä kokemuksia työllisyys- ja koulutuspalveluista. (Vastausprosentti n. 20%).  Kyselyyn vastanneet olivat olleet työttömänä alle vuodesta yli viiteen vuoteen. Vastaajista 38% uskoi mahdollisuuksiinsa työllistyä ja 57% koki koulutuksen erityisen tärkeäksi työllistymisen kannalta. Työllistymisen kannalta tärkeäksi koettiin myös aktiivinen työnhaku (48%), sekä henkilökohtainen ohjaus ja tuki, palkkatukityö sekä kuntoutumiseen liittyvät palvelut (43% kukin viimeksi mainituista).

Suurimmiksi työllistymisen esteiksi koettiin itselle soveltuvien avoimien työpaikkojen vähäisyys (71% vastaajista) sekä ammatillisen koulutuksen puute tai koulutuksen vanhentuminen (48 % vastaajista). Lisäksi vastaajista 43% koki terveydellisten haasteiden ja 24% koki elämäntilanteensa estävän työllistymistään. Vastaajista 62% arvioi ammatin hankkimisen tai ammatillisen osaamisen päivittämisen parantavan työllistymismahdollisuuksiaan.

Työllisyyspalveluiden ja Kpedu:n kokemuksia opinto- ja uraohjaustyön vaikutuksista:

Forms-kyselyllä on kerätty Keski-Pohjanmaan työllisyysalueen asiantuntijoilta sekä työllisyysalueen ja Kpedu:n avainhenkilöiltä kokemuksia opinto- ja uraohjauspalvelusta. (Vastausprosentti oli 40%.) Vastaajat kokivat ohjauspalvelun tarpeelliseksi ja työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen hakeutumista edistäväksi.  Opinto- ja uraohjauspalvelun koettiin myös pienentävän kuntien työmarkkinatuen maksuosuutta. Kuntien verotulot kasvavat ja sote-menot pienenevät mm. positiivisten työsiirtymien kautta. Kpedu  ja Osuvakoulutus saavat opiskelijoita koulutuksiin ja ostopalveluihin. Näin väestön osaaminen kasvaa ja se tukee myös elinkeinoelämää. Työllisyyspalvelujen asiantuntijat kokivat opinto- ja uraohjaajien koulutuksellisen ja pedagogisen asiantuntemuksen tukevan omaa viranomaistyötään.

Opinto- ja uraohjaustoiminnan vaikuttavuuden arviointi

Hankkeen aikana arvioitiin opinto- ja uraohjaustoiminnan taloudellista vaikuttavuutta mm. SROI (Social Return on Investment) -menetelmän avulla. Kuntoutussäätiön tutkijat ohjasivat hanketyöntekijöitä SROI-prosessin toteuttamisessa.

Opinto- ja uraohjauspalvelun kustannuksia ja hyötyjä arvioitaessa laskettiin SROI-lukuarvo, joka saadaan jaettaessa palvelujen rahamääräiset hyödyt niihin käytetyillä kustannuksilla. Kun SROI-suhdeluku on suurempi kuin 1, ovat palvelujen hyödyt suuremmat kuin kustannukset. Opinto- ja uraohjauksen SROI-lukuarvoksi saatiin 2,5, jolloin opinto- ja uraohjaus maksaa itsensä takaisin 2,5 kertaisena. Joten opinto- ja uraohjauksen taloudelliset hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin palvelun kustannukset. Muut ns. pehmeät hyödyt kuten esim. itseluottamuksen, oman toimijuuden ja hyvinvoinnin kasvu tulevat taloudellisten hyötyjen lisäksi.

Kaikki taloudellinen hyöty ei ole opinto- ja uraohjauksen ansiota. Koska asiakasohjaustyötä tehdään verkostossa monen toimijan yhteistyönä, arvioitiin osallistujien oman toiminnan ja työllisyydenhoidon verkostotyön vaikuttaneen 40 % osallistujien työllistymiseen ja koulutukseen hakeutumiseen. Opinto- ja uraohjaajien työn merkitys on luonnollisesti suurempi silloin, kun asiakas ohjautuu koulutuspolulle. Opinto- ja uraohjaustyössä korostuu oppilaitoksen asiantuntemus.

Opinto- ja uraohjauspalvelun vaikuttavuuden arvioinnin tueksi koottiin lisäksi tietoa pitkäaikaistyöttömyyden kustannuksista kunnille. Lähteinä käytettiin Kelan, TEM:in ja Kuntaliiton tilastoja. Arvioiden mukaan kunnat maksavat yli 300 päivää työttömänä olleista työmarkkinatuen maksuosuutta noin 500 - 800 € per henkilö kuukaudessa eli yhdestä työttömästä yhteensä 6 000 € - 9 600 € vuodessa. Jos henkilö on ollut työttömänä yli 500 päivää, ovat kustannukset kunnille vielä suuremmat eli yhteensä noin 11 000 – 12 500 € per henkilö per vuosi. Työttömän työllistyessä vuodeksi, tulee säästöä kunnalle n. 6000 – 12 500 € per vuosi. Lisäksi kunta saa verotuloja kunnallisveron kautta. Vastaavat säästöt syntyvät pitkäaikaistyöttömän aloittaessa opiskelun opintotuella, Kelan kuntoutusrahalla tai oppisopimuksella.