voimavaravalmennus

  • 01
  • 02
  • 03

Voimavaravalmennus

Uudenlainen valmennusmalli tukea tarvitseville opiskelijoille tai opiskelijaksi haluaville.

VOIMAVARAVALMENNUKSEN työskentelymuotoina ovat projektimainen ryhmävalmennus, yksilövalmennus, opiskelutaitovalmennus, neuropsykiatrinen-valmennus ja nuoren ohjaaminen opintoihin tai tarvittavan tuen piiriin. Toiminta mahdollistaa myös eroamassa oleville moniammatillisen arvioinnin ja ohjauksen.

Paja toimii non stop-periaatteella. Keskeistä valmennuksessa on pitkäkestoinen, kokonaisvaltainen lähiaikuisen oikea-aikainen tuki. Kuntoutuksellinen elementti ja toimintakyvyn arviointi ja kohentaminen on keskeistä. Valmennuksessa etsitään keinoja oman opiskelupolun löytymiseen ja käytetään toiminnallisia menetelmiä arjen hallinnan ja itsetunnon tukemiseen, opiskelijoiden sosiaalisen vahvistumisen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen ja opiskelutaitojen parantamiseen.

VOIMAVARAVALMENNUKSESSA toimii kaksi valmentajaa,  joista toinen on ammattikoutsi, joka tehtäviin kuuluu myös valmennusjakson jälkeinen opintoihin kiinnittymisen varmistaminen, ohjaus ja tuki. Jälkiohjaus opintoalalle palatessa kestää kahdesta kuukaudesta vuoteen.

Valmentavasta työotteessa ja pudokkuutta ehkäisevästä toimintakulttuurissa on keskeistä, että nuori saa oman työntekijän, jolla on kokonaisvastuu hänen tilanteestaan ja yksilöllisten tarpeidensa tunnistamisesta. Oleellista on myös verkostojen kanssa tehtävä yhteistyö nuoren tilanteen selvittämiseksi ja nuoren asioiden eteenpäin viemiseksi. Toiminnassa vaikutusten mittaaminen ja niiden arviointi on keskeisessä asemassa. Näin voidaan todentaa toiminnan tuottamat vaikutukset ja muutokset eri sidosryhmille. Toiminnan tavoitteena on auttaa nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan, koulutukseen ja työelämään. Hankkeen aikana myös pilotoidaan digitaalisia arviointivälineitä, joiden avulla nuori voi arvioida omaa elämäntilannettaan keskeisten elämänalueiden kautta. Itsearviointi toimii pohjana toiminnan suunnittelussa ja etenemisen seurannan välineenä. Nuorta kannustetaan hyödyntämään myös itsenäisesti Zekki-palvelua, Digihyvinvointimittari, Koulutusmateriaalit – Digivoimaa (wordpress.com).

Toimintaa toteutetaan opiskelijalähtöisten toiminnallisten projektien avulla. Hankkeessa kartoitetaan opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet opiskelijoiden lähtökohdista käsin.  Yhteisöllisten projektien avulla voidaan voimaannuttaa opiskelijoita kokemaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ulkopuolisuuden sijaan. Usein opiskelijoiden sosiaalinen verkosto on vaatimaton eikä oppilaitosyhteisö tuota heille osallisuuden kokemusta tai sitä, että olisivat osana yhteiskuntaa. Oppilaitokseen tuodaan myös vapaa-aikatoimintoja taiteen, musiikin, liikunnan aloilta ja niitä voi kokeilla turvallisesti oppilaitosympäristössä ja tai yhdessä pienryhmän kanssa toimintoja tuottavissa ympäristöissä ja niistä voi parhaimmillaan jokainen löytää itselleen sopivan oman harrastuksen. 

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen yhdistysten, vapaa-aikatoimintoja järjestävien tahojen ja pienyritysten kanssa. Tavoitteena on opiskelijoiden voimaannuttaminen ja sisäisen motivaation vahvistaminen. Näiden toimien tarkoituksena on harjoitella kädentaitoja, arjentaitoja ja saada onnistumiskokemuksia. Pienprojektien avulla voidaan tuottaa kädentaitojen tuotteita, videotuotantoa, popup- tapahtumia mm. leivonnan ja ruuanvalmistuksen avulla. Palveluiden tuotantoon voidaan kytkeä myös hyvän tekemistä muille mm. päiväkoteihin tai vanhuksille. Toimintoja voidaan tarjota myös yritysten tai yhdistysten käyttöön. Toimintamallissa keskeistä on tekemällä oppiminen.

Hankkeen alussa kartoitetaan alueen yhdistykset ja yritykset, jotka haluavat olla mukana kehittämässä tätä toimintaa.

Hankkeessa voidaan pilotoida toimintamallia muutaman kuntouttavassa työtoiminnassa olevan nuoren kanssa, heillä voi olla  korkea kynnys opintojen aloittamiseen tai jatkamiseen. Työnhakijan statuksella he voisivat osallistua voimastarttiin ja voimavalmennukseen. Tavoitteena olisi kiinnittyminen tutkinto/ osatutkintokoulutuksen esim. muutaman kuukauden aikana. Tältä osin hanke linkittyy myös vankasti kuntakokeiluun.

Toimintaan kytketään myös ammatillisen koulutuksen yhteisiä tutkinnon osia, niin että niiden sisältöjä toteutetaan hankkeen projekteissa. Näiden opinnollistaminen ei ole hankkeen tehtävä vaan alan opettajat hyväksilukevat ne osiot, jotka sopivat opintoihin.

Viestintä ja vuorovaikutusosaamisen ja yhteiskunta- ja työelämäosaamisen osakokonaisuuksista opinnollistetaan projektien sisään sopivia kokonaisuuksia, jotka voidaan myöhemmin lukea osaksi tulevia opintoja. Asiakaspalveluharjoitteet ovat myös kokeiltavia teemoja ja jatkossa oleellinen osa työelämässä toimimisen taitoja. Hyödynnetään myös digitaalisia menetelmiä. Koulutuskokonaisuuksia toteutetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvinvointipalveluita tuodaan myös pienprojekteihin ja yritysvierailut toimivat osana valmennuskokonaisuutta. Valmentaja ja Ammattikoutsi ovat tämän toimintaosion toteuttajia yhdessä verkoston kanssa.