KOTIPIHLAJA

Koko:  4–12 m, joskus yli 20 m

Kotipaikka:  Eurooppa Atlantilta Uralille

Kuvaus:  Kasvupaikasta riippuen yksi- tai monirunkoinen puu. Valkoiset kukat ja punaiset marjat tertuissa.  

Kasvupaikka:  Vaatimaton kasvupaikan suhteen. Aurinkoinen tai puolivarjoinen, keski- tai runsasravinteinen, kuiva tai tuore kasvupaikka. 

Menestyminen:  Koko Suomi

Kotipihlaja tai tuttavallisemmin vain pihlaja on levinnyt koko Eurooppaan lukuun ottamatta Pyreneiden niemimaata. Laji on Suomessa yleinen vaihtelevilla kasvupaikoilla koko maassa. Pihlaja kasvaa vahvarunkoiseksi puuksi, monirunkoiseksi suureksi pensaaksi tai esiintyy aluskasvillisuutena pensaikkona. 

Lehtimuoto on parilehtinen ja päätölehdykkäinen. Lyhytversoihin muodostuvat valkeat, tuoksuvat kukinnot ovat tiheitä kerrottuja huiskiloita. Kukasta kehittyy punainen tai kellanpunainen hedelmä. 

Pihlaja on suosittu koristepuu, suomalaisten vanha "pyhä puu", jonka koristearvo perustuu lehvästöön, kukintaan, värikkäisiin marjoihin ja kauniiseen syysväritykseen. Se on aurinkoisella paikalla vapaasti kasvaessaan kaunis piha-, puistometsä- tai kujannepuu.

Pihlajalla on suojaa ja ravintoa antavana lajina riistanhoidollista merkitystä, joten metsätaloudessa sitä tulisi säästää. Lujaa ja joustavaa puuta on ennen käytetty yleisesti kotitarvepuuna. Marjoista tehdään hilloja, hyytelöitä ja juomia. Pihlajalla esiintyy runsaasti tuholaisia, joista pihlajanmarjakoi aiheuttaa vahinkoja myös omenaviljelyksillä vuosina, jolloin pihlajanmarjoista on kato.