ENGELMANNINKUUSI

Koko: 10-20(-25) m

Levinneisyys: Läntisen Pohjois-Amerikan vuoristot

Kuvaus: Latvus kapean kartiomainen, tiheähkö. Neulaset ovat harmaanvihreät, taipuisat ja lyhytotaiset.

Kasvupaikka: Aurinko, keskiravinteinen, tuore

Menestyminen: Vyöhykkeet I–IV

Engelmanninkuusi on Kalliovuorten alueen tärkein kuusilaji. Se on tyypillinen vuoristopuu, joka esiintyy metsänrajalle saakka. Se kasvaa luontaisella levinneisyysalueellaan 25–40 metrin pituiseksi ja saavuttaa parhaimmillaan 65 metrin pituuden.

Latvus on tiheä ja muodoltaan kapean kartiomainen. Oksat kasvavat vaakasuoraan, mutta niiden kärjet kaartuvat alaspäin. Kuluvan kesän kasvainranka on tiheäkarvainen. Neulaset ovat 15–30 mm pitkiä, pehmeitä, päältä sinivihreitä ja alapuolelta sinivalkoisia ja ne ovat hierottaessa voimakastuoksuisia. Kävyt ovat riippuvia, kapeita, 4–8 cm pitkiä ja sulkeutuneina 1,5 cm leveitä, avautuneina 3 cm leveitä. Sileät käpysuomut ovat kärjestä kolmiomaisia.

Engelmanninkuusta on viljelty luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella koristepuuna. Suomessa menestyminen on ollut vain kohtuullinen. Laji on hidaskasvuinen ja alkaa ränsistyä jo n. 50 vuoden iässä. Menestyäkseen se vaatii tuoreen ja syvämultaisen maan eikä siedä varjoa.