Jatkuva kasvatus

Metsäopiskelijat

  1. Etusivu
  2. Projektitoiminta
  3. Löydä metsä
  4. Ketunkankaan luontopolku
  5. Jatkuva kasvatus
  6. Jatkuvakasvatus-opiskelijat

Kuvalinkki opiskelijoiden tehtäviin

Tehtävät: Jatkuva kasvatus 

1. Määritä puuston kokonaistilavuus. 

2. Kohteella näet oranssin merkkikepin. Siirryn kepin luokse ja katso tulosuuntaasi. Edessäsi näet numeroituja puita. Mitkä näistä puista jättäisit kasvamaan seuraavan poimintahakkuun yhteydessä? 

 

Ohjeet: Metsän jatkuva kasvatus 

Metsälain muutos 2014 toi mukanaan mahdollisuuden metsän jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuvan kasvatuksen tavoitteena on pitää metsä peitteisenä. Jatkuvan kasvatuksen mallissa pyritään saattamaan metsä eri-ikärakenteiseksi. Eri-ikäisrakenteisen metsän aikaan saamiseksi ja ylläpitämiseksi on käytössä eri hakkuumalleja.  

Siirryttäessä tasaikäisrakenteisesta eri-ikäisrakenteiseen malliin olisi hyvä metsästä löytyä jo valmiiksi jonkin verran laadukkaita taimia. Kun tasaikäisrakenteisesta metsästä siirrytään eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen, on ensimmäisen käsittelyn hakkuukertymä yleensä suuri verrattuna perinteisiin harvennusmalleihin. Varsinkin tukin prosentuaalinen kertymä on suuri. 

Jatkuvan kasvatuksen käsittelymallit 

Poimintahakkuumallilla tarkoitetaan hakkuutapaa, jolla nimensä mukaisesti poimitaan runkoja systemaattisen harventamisen sijaan. Poimittaviksi rungoiksi valitaan järeitä tukkirunkoja ja näiden lisäksi harvennetaan tarvittaessa puuryhmät niin että jäävällä puustolla on tilaa järeytyä. Metsään on tarkoituksena jättää kaiken ikäisiä ja kokoisia puita. Poimintahakkuu toistetaan noin 15 vuoden välein. 

Pienaukkohakkuulla tarkoitetaan mallia, jossa kuvio harvennetaan ja harvennusalalle tehdään pienaukkoja. Pienaukot ovat alle 0,3 hehtaaria ja niitä sallitaan hehtaarille enintään 0,3 hehtaaria. Tällöin metsälain uudistamisvelvoite ei täyty. Pienaukkohakkuun pohjapinta-ala täytyy jäädä eri-ikäisrakenteisen hakkuiden suosituksien mukaiseksi kauttaaltaan. Pohjanpinta-alaan täytyy lukea myös pienaukon alat. 

Edut 

Eri-ikäisrakenteisen metsän edut ovat toistuvat hakkuut. Hyvän vesitalouden ylläpitämiseksi ojien tarve vähenee koska metsässä on aina vettä haihduttavaa puustoa. Eläimet ja kasvit hyötyvät, kun pesintä, suoja ja ruokinta alueet pysyvät peitteisenä. Maisemallisesti eri-ikäisrakenteista kasvatus voi olla myös jaksollista kasvatukseen verrattuna miellyttävämpi. 

Riskit 

Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen pitää sisällään riskejä, jotka ovat hyvä tiedostaa. Menetelmä ei sovellu kaikkiin metsiin. Riskeinä voidaan pitää hakkuun jälkeisiä tuulituhoja. Hakkuun jälkeen harvakseltaan kasvat järeät puut ovat alttiita tuulelle. Korjuun yhteydessä mahdolliset runkovauriot voivat aiheuttaa erilaisia tauteja, jotka voivat levitä juuristossa myös nuoriin tai pieniin puihin. Yksi esimerkki on juurikääpä (maannousema sieni) joka ei poistu maaperässä olevista juurista vuosikymmeniin. On oltava tarkkana, kun valitaan kasvatettavia puita, koska kaikki pienet puut eivät ole koostaan huolimatta kasvavia nuoria taimia eivätkä välttämättä kasva tai järeydy myytävän puun mittoihin. Taimettuminen voi olla haaste. Ilman taimettumista ei menetelmä mahdollista toistuvia jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Jatkuvassa kasvatuksessa voi olla myös taloudellinen haaste. Ensimmäinen ja toinen hakkuukerta tuovat lähes varmasti hyvän hakkuutulon. Seuraavien hakkuiden tulot voivat jäädä heikoksi, mikäli aikaisemmin kerrotut uhat toteutuvat. 

  • EU:n maaseuturahaston logo
  • Leader-logo
  • Rieska Leader ry logo
  • Kpedun logo
  • MHY Keskipohjan logo