Kalevalainen jäsenkorjaus

Tavoite

Koulutuksen tavoitteena on saada perustiedot kalevalaisesta jäsenkorjauksesta sekä syventää ja laajentaa kalevalaisen jäsenkorjauksen käyttömahdollisuuksia hoitotyössä. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet tehdä kalevalaista jäsenkorjausta ja hahmottaa hoidon merkitys asiakkaan paranemisprosessissa. Koulutuksessa opetellaan käsittelemään kaikki tuki-ja liikuntaelimistön toimintaan liittyvät pehmytkudokset ja nivelet jalkapohjista päälakeen saakka kipua ehdottomasti välttäen, kudosten tuntemuksia kunnioittaen ja käyttäen apuna hoidettavan kehon ja erityisesti nivelten omaehtoisia liikeratoja.

Kohderyhmä

Koulutus on tarkoitettu kaikille kalevalaisesta jäsenkorjauksesta kiinnostuneille. Kalevalaisella jäsenkorjauksella voi hoitaa vauvasta vaariin, niin urheilijoita kuin pitkäaikaissairaita henkilöitä.

Sisältö

Kalevalainen jäsenkorjaus tarkoittaa perinteeseen pohjautuvaa pehmytkudoskäsittelyä eli mobilisaatiohoitoa. Kalevalainen jäsenkorjaus on EU- nimisuojattu ja tieteellisesti tutkittu perinnehoitomuoto, jota kehittää, dokumentoi, valvoo ja koulutuksesta vastaa Kansanlääkintäseura ry yli 30 vuoden kokemuksella. Vuonna 2014 perustettiin Kalevalainen kansanparannus- säätiö, jossa on mukana asiantuntijoita ja tiedeyhteisön jäseniä.
Koulutuksen 101 op rakenne on seuraava:

Peruskoulutus 30 op (1.vuosi): 4 lähiopintojaksoa
- Annetaan perustiedot kalevalaisesta jäsenkorjauksesta
- Opitaan ymmärtämään kalevalaisen jäsenkorjauksen merkitys
- Annetaan valmiudet harjoitella jalkojen alueen virheasennoista johtuvien
ongelmien, selän alueen sekä käsien, niska-hartianseudun, pään ja rinnanalueen hoitamiseen


Lähijaksot:
PK1 28.-29.9.2024
PK2 30.12. -1.12.2024
PK3 (ilmoitetaan myöhemmin)
PK4 (ilmoitetaan myöhemmin)

Jatkokoulutus 33 op (2.vuosi): 4 lähiopintojaksoa
- Syvennetään hoidollista osaamista
- Opitaan lukemaan tasapainotekijöihin vaikuttavat virheasennot ja avaamaan kudosnestekierron avulla aineenvaihduntakanavia
- Opitaan huomioimaan oman työn ergonomia ja voimankäyttö hoitotilanteessa

Seurantakoulutus 38 op (3.vuosi): 5 lähiopintojaksoa
- Syvennetään entisestään osaamista
- Opitaan lukemaan hermotuksen vaikutus
- Laaditaan portfolio
- Tehdään kirjallinen päättötyö
- Valmistaudutaan näyttökokeeseen ja suoritetaan näyttökoe


Hinnat:
- Perus- ja jatkokoulutus 220 e/vkl (8 kpl)
- Seurantakoulutus 240 e/vkl (4 kpl)
- Näyttökoeviikonloppu 400 e (sis. näyttökoemaksun)

Maksut laskutetaan jokaisen lähijakson jälkeen läsnäolon mukaan.

Viimeistään jatkokoulutuksen aikana suositellaan peruslääketieteen opintoja, ellei niitä ole aikaisemmin suoritettu. Keski-Pohjanmaan kansanopiston peruslääketieteen verkkokurssin opinnot (LKL) - koulutuksen laajuus on 15 op. Tämä on riittävä laajuus esim. Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n asettamille kriteereille lääketieteen opinnoista.

Lisätietoja koulutuksesta:
https://www.kpedu.fi/hakijalle/kansanopisto

Koulutus on 3. vuotinen monimuotokoulutus, joka koostuu lähi- ja etäopinnoista ja käytännön harjoittelusta. Koulutus on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: perus,- jatko,- ja seurantakoulutukseen. Kalevalaisen jäsenkorjaajan nimikettä voi käyttää vasta sitten, kun on suorittanut kaikki kolme koulutusjaksoa. Kalevalaisen jäsenkorjaajan -nimikkeen käyttöoikeuden saaminen edellyttää myös hyväksytysti suoritettua lähi- ja etäopiskelua sekä kirjallisten ja käytännön näyttökokeiden hyväksytysti suorittamista.

Kalevalainen jäsenkorjaus tarkoittaa perinteeseen pohjautuvaa pehmytkudoskäsittelyä eli mobilisaatiohoitoa. Kalevalainen jäsenkorjaus on EU- nimisuojattu ja tieteellisesti tutkittu perinnehoitomuoto, jota kehittää, dokumentoi, valvoo ja koulutuksesta vastaa Kansanlääkintäseura ry yli 30 vuoden kokemuksella. Vuonna 2014 perustettiin Kalevalainen
kansanparannus- säätiö ja vuonna 2015 Perinnehoitojen neuvottelukunta.
Toiminnassa on mukana asiantuntijoita ja tiedeyhteisön jäseniä.

Lisätietoja

Koulutuksessa on vapaita opiskeliupaikkoja.

Kouluttaja: Vesa Lahti, Kalevalainen jäsenkorjaus, Koulutettu hieroja, Toiminnallinen neuroterapia, Anatomy in Motion, Structural bodywork (Anatomy Trains), Akupunktio (TCM)
Lisätietoja/sisältö: Vesa Lahti vt.lahti(at)gmail.com
Lisätietoja Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta: https://www.kansanlaakintaseura.fi/


Koulutukseen otetaan osallistujia minimissään 10 henkilöä, maksimissaan 20 henkilöä.

Keski-Pohjanmaan kansanopistolla on mahdollisuus majoittua edullisessa kansanopiston kurssihotellissa. Majoitukseen ym. käytännön järjestelyihin liittyvät tiedustelut
info.kansanopisto@kpedu.fi

Pidätämme oikeuden koulutuksen perumiseen, mikäli osallistujia ei ole riittävästi.

Yhteystiedot

Keski-Pohjanmaan kansanopisto
Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ


Kysy koulutuksesta

Puhelin: 040 8085 035

Nepalilaissyntyinen Kabita K C, 24, tekee lähihoitajan työtä Koivurinteen pal­velukodissa Pietarsaaressa. Tällä hetkellä hän työskentelee intervallihoito-osastolla. Työtehtäviin kuuluu mm. asukkaiden hoivaa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden edistämistä.

Lue lisää

Kokkolalainen Olli Ontronen oli jämäh­tänyt kaupan alalle 11 vuodeksi, vaikka ei kokenutkaan alalla vallitsevan raha ratkai­see -mentaliteetin sopivan hänen luon­teelleen. Vuonna 2017 hän päätti vihdoin ryhtyä miettimään uusia mahdollisuuksia työrintamalla, ja hakeutui opiskelemaan lähihoitajaksi.

Lue lisää

Terveydenhoitoala tulee tulevaisuudessa kärsimään yhä merkittävämmästä työvoi­mapulasta, ja siksi kaikki apukädet ovat tarpeen – vaikkapa robotin muoviset sel­laiset. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston OnniRobo -hankkeessa työskentelevät hoitotyön opettajat Anssi Pulkkinen, Sonja Pynssi ja Niko Kaukonen sekä IT- ja media-alan opettaja Kirsi Oikari­nen saivat hiljattain käydä tutustumassa Örebrossa sijaitsevaan innovaatioasun­toon, jossa esiteltiin uusia apuvälineitä hoitajien työnteon helpottamiseksi.

Lue lisää

Sanotaan, että sote-alalla työskennellään kutsumusammatissa. 19-vuotiaan lähihoitajaopiskelija Iida Ojan kohdalla väite pitää jokseenkin paikkansa.

Lue lisää

Kokkolassa Kirkonmäen päiväkodissa työskentelevä Kira Myllykangas kertoo päätyneensä alalle omakohtaisten kokemusten innostamana.

Lue lisää

Yli kymmenen vuotta kaupan alan töitä tehnyt Marika Andersson-Petäjä allekirjoittaa tutun totuuden, jonka mukaan hoitoala on kutsumusammatti.

Lue lisää

Viisi vuotta Kokkolassa asunut Bishow Kunwar opiskelee lähihoitajaksi. Nepalista Suomeen muuttanut Kunwar kävi Kokkolaan muutettuaan ensin kielikurssin, jonka jälkeen hän hakeutui sosiaali- ja terveysalalle valmistavaan koulutukseen.

Lue lisää

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja Pasi Saari aloitti heti valmistuttuaan työt hoitotason ambulanssissa Pietarsaaressa.– Unelmatyöpaikka, hän toteaa hymyssä suin.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysala oli viimeisenä Vilhelmiina Kellokosken uratoivelistalla nuorena. Tie veikin hänet Etelä-Suomeen ensin ravintola-alan työhön ja sitten puutarha-alan opintojen jälkeen kukkakauppaan töihin. 

Lue lisää

Piia Koski-Vähälä Kannuksesta opiskelee aikuisopintoina sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Hän aloitti opinnot syksyllä 2014 ja valmistuu mielenterveyden ja päihdetyön osaamisalalta lähihoitajaksi lokakuussa 2016.

Lue lisää

Keskussairaalassa päivystävät kesälääkärit kävivät ennen kesätöiden alkua Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kiurun koulutuksessa Hyvinvointikampuksella. Lääkärit harjoittelivat simulaatiotilassa käytännön toimenpiteitä elvytystilanteessa.

Lue lisää

Kätilön ja karjakon töistä lapsena haaveillut Lea Haasala on työskennellyt jo pitkään hoiva-alalla. Esimies ehdotti hänelle eräänä päivänä kahvipöydässä Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamista työn ohessa.

Lue lisää

Ilkka Tossavainen valmistui hierojaksi kesäkuussa. Tiivis opiskelu vaati aikatauluttamista ja taloudenkin osalta tasapainottelua, mutta alanvaihtajaa motivoi unelma, jonka hän oli päättänyt toteuttaa.

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleva kokkolalainen Joonatan Kinnunen valitsi alan siksi, että hän haluaa auttaa ihmisiä. Kinnunen on yksi niistä lähihoitajaopiskelijoista, jotka hakivat ja pääsivät erikoistumaan ensihoidon osaamisalaan. Ensihoitajat valitaan soveltuvuuskokein, jossa on sekä kirjallinen että fyysinen osuus.

Lue lisää

Kälviäläinen Marika Kamula (25) valmistui lähihoitajaksi vuonna 2010. Tuolloin hän valitsi osaamisalakseen lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon. Valinta osui tavallaan kohdilleen, sillä Marika jäi tuolloin äitiyslomalle ja lopulta hän oli kotona kolmen pienen lapsensa kanssa.

Lue lisää

Luotolaiset Emilia Niemelä ja Fanny Svenfelt ovat opiskelleet suomen kieltä yläasteelta lähtien. Täysin ruotsinkielisellä kotiseudulla suomea käytetään kuitenkin vähän, joten tytöt hakeutuivat yläasteen jälkeen Kokkolaan opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.

Lue lisää

Pietarsaaressa asuva Ikra Osman pääsi Suomeen perheensä kanssa seitsemän vuotta sitten. Nyt 18-vuotias nuori nainen opiskelee viimeistä vuotta lähihoitajaksi ja tähtää työelämään.

Lue lisää

Oral Hammaslääkärit -ketjun Kokkolan toimipaikassa oli tarvetta uusille työntekijöille. Henkilöstöhankinnassa oli aiemmin koettu haasteita, joten luontevaksi vaihtoehdoksi muodostui oppisopimuksella kouluttaminen. Tavoitteena oli, että lähihoitajan taustakoulutuksella olevat oppisopimuskoulutettavat suorittaisivat suunhoidon osaamisalan kaksi tutkinnon osaa noin vuoden mittaisen koulutuksen aikana työpaikalla oppien, ja heille solmittaisiin vakituiset työsopimukset Oralille valmistumisen jälkeen.

Lue lisää

Hilda Nopanen, 26 on hyvä esimerkki siitä, että harrastuksesta voi kehittyä ammatti, sekä myös siitä, että jatko-opintoihin voi hakeutua lähihoitajan papereilla.

Lue lisää