Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto, Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala 7.8.2024

Tavoite

Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia media-alan ja kuvallisen ilmaisun monipuolisissa työtehtävissä. Tutkinnon suorittanut tuntee media-alan toimintaympäristöä ja omaa valmiudet tehdä monipuolisia työtehtäviä erilaisissa työympäristöissä. Osaamisalana oppilaitoksessa on audiovisuaalinen viestintä.

Audiovisuaalisen viestinnän osaamisalan suorittanut tuntee media-alan toimintaympäristön, osaa toimia audiovisuaalisissa tuotannoissa, osaa mediamateriaalien valmistuksen sekä valitsemiensa valinnaisten tutkinnon osien erityisalueiden tiedot ja taidot. Hän osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja muuttuvissa työtilanteissa, ja toimia monipuolisesti media-alan ja kuvallisen ilmaisun erilaisissa työtehtävissä. Tutkintonimikkeenä on Mediapalvelujen toteuttaja.

Kohderyhmä

Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat työssään media-alan osaamista tai ovat hakeutumassa alan työtehtäviin. Koulutus sopii myös alanvaihtajille.

Media-alalle hakeutuvalla on halu toteuttaa luovia sisältöjä teknologiaa hyödyntäen. Alalla korostuvat myös hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä asiakaslähtöinen ajattelu. Englannin kielen taidosta on hyötyä.

Ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo suorittaneet voivat hakeutua ammatillisiin perustutkintoihin jatkuvassa haussa, joka mahdollistaa ympärivuotisen koulutukseen hakeutumisen. Ilman tutkintoa olevat voivat myös hakea koulutukseen jatkuvan haun kautta. Peruskoulun päättäneiden ensisijainen hakuväylä on yhteishaku.

Jatkuva haku on suunnattu sinulle, joka et voi hakea valtakunnallisessa yhteishaussa. (Katso lisätietoja: https://www.kpedu.fi/hakijalle/hakeutuminen-koulutukseen/yhteishaku-ja-jatkuva-haku) Jatkuvan haun koulutukseen voi hakea tällä sivustolla, kun haku on avoinna. Mikäli haku on suljettu, mutta sinulla on jo alan opintoja, voit tiedustella hakijapalveluista mahdollisuutta jatkaa opintojasi.

Lisätietoa valintaperusteista ja vaatimuksista löydät täältä: https://www.kpedu.fi/hakijalle/hakeutuminen-koulutukseen/valintaperusteet-ja-vaatimukset

Sisältö

Koulutuksessa perehdytään monipuolisesti media-alaan ja av-viestinnän eri osa-alueisiin. Hankitun perusosaamisen jälkeen opinnoissa voi valita joko videotuotantoon tai visuaaliseen tuotantoon painottuvan suorituspolun.

Videotuotannon polulla opintoihin sisältyy tuotannon suunnittelua, tuotannossa toimimista eri työrooleissa sekä kuva- ja äänimateriaalin jälkikäsittelyä. Pääset syventymään myös monikameratyöhön, virtuaalistudioympäristöön sekä videotehosteiden tekemiseen.

Visuaalisen tuotannon suorituspolulla opinnot keskittyvät valokuvaukseen, kuvankäsittelyyn ja digitaalisen grafiikan toteuttamiseen. Perehdyt myös tuotesuunnitteluun, julkaisujen koostamiseen sekä graafisten elementtien animointiin.

Koulutus järjestetään päiväopintoina. Oppilaitosmuotoinen opetus toteutetaan keskeisiltä osin mediakeskus LIME:n laadukkaissa oppimisympäristöissä. Osan opinnoista voi suorittaa myös etänä. Osaamista hankitaan ja osoitetaan koulutustyöpaikoilla ja erilaisissa asiakastuotannoissa.

Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä). Koko tutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.

- Kaikille osaamisaloille yhteinen pakollinen tutkinnon osa, 25 osp
- Audiovisuaalisen viestinnän osaamisalan pakolliset tutkinnon osat, 30 osp
- Audiovisuaalisen viestinnän osaamisalan valinnaiset tutkinnon osat, 90 osp
- Yhteiset tutkinnon osat, 35 osp

Opintojen alussa sinulle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa huomioidaan sinulla jo oleva osaaminen, esim. työssä tai aiemmissa opinnoissa hankittu osaaminen. Opintojen sisältö, toteutustapa ja arvioitu kesto tarkentuvat HOKS-suunnitelman laadinnan yhteydessä.

Osaamista hankitaan joustavasti oppilaitoksen oppimisympäristöissä, verkko-opintoina ja koulutustyöpaikoilla. Ammattitaito osoitetaan näyttöinä, kun vaadittava osaaminen on hankittu.

Mediapalvelujen toteuttajaksi opiskellaan Kokkolan ammattikampuksella mediakeskus LIMEssä. Tutustu oppimisympäristöihimme osoitteessa www.mediakeskuslime.fi.

Linkki tutkinnon perusteisiin

Lisätietoja

Tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Voit kehittää alan osaamistasi työelämässä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoin.

Lisätietoja koulutuksesta:
hakijapalvelut(at)kpedu.fi, p. 040 808 5010

Mikäli sinulla ei ole aikaisempaa ammatillista tutkinto opinnot voi olla mahdollista aloittaa jo kevätlukukaudella yhteisillä tutkinnon osilla. Mikäli tämä vaihtoehto kiinnostaa, mainitse asia hakulomakkeella tai ole yhteydessä hakijapalveluihin.

Voit tiedustella oppisopimuspalveluistamme mahdollisuutta suorittaa koulutus oppisopimuksella. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: https://www.kpedu.fi/hakijalle/oppisopimuskoulutus

Yhteystiedot

Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
Talonpojankatu 6, 67100 KOKKOLA


Hakijapalvelut

Puhelin: 040 808 5010

Laura Laaksolla on takanaan klassinen alanvaihtotarina. Yhdeksän vuoden työura keittiösuunnittelijana päätyi työuupumukseen, joten ovi vanhaan elämään oli suljettava ja tilalle oli löydettävä uutta. Koulutukseltaan kalustemuotoilijaksi ja visualistiksi kouluttautunut Laakso halusi suunnata visuaaliselle ja luovalle alalle hakemaan sellaista osaamista, joka täydentäisi häneltä jo löytyvää työkalupakkiaan. Halu kertoa tarinoita johti hänet lopulta opiskelemaan media-alaa.

Lue lisää

Julia Laakso opiskelee media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa saadakseen käytännön osaamista markkinoinnista. Laakso on valmistumassa ammattikorkeakoulusta tradenomiksi, mutta halusi täydentää osaamistaan.

Lue lisää

Keski-Pohjanmaan liitossa suunnittelijana työskentelevä Tiina Harjunpää kertoo, että on aina tykännyt kouluttautua ja kehittää osaamistaan. Liiketalouden tradenomiksi aikanaan opiskellut Harjunpää päätti lähteä uudelleen koulun penkille opiskelemaan media-alaa. 

Lue lisää

Yksi voimakkaista Lisa McWhirterin lapsuusmuistoista on ääni, joka kuului hänen isänsä kelatessa filmikameran filmiä. Minne isä menikin, kamera kulki aina mukana. Palkittuna valokuvaajana itsensä elättävä Lisa on varmasti jo pikkutyttönä valinnut ammattinsa. Vai onko? 

Lue lisää

Luokanopettajaksi Ruotsissa opiskellut Juuso Savolainen tuli opiskelijavaihtoon yliopistokeskus Chydeniukseen keväällä 2014.- Olen tehnyt äänityshommia bändien ja artistien kanssa. Sain keväällä esitteen kotiin alkavista audiovisuaalisen alan koulutuksista ja kiinnostuin alan vaihdosta, Savolainen kertoo.

Lue lisää

Taideaineet ja käsillä tekeminen ovat aina kiinnostaneet valokuvaajan ammattitutkinnon keväällä suorittanutta Jenni Rajaniemeä. Linssin läpi maailmaa tutkiva valokuvaaja unelmoi omasta kuvaamosta, ja tutkinnon myötä haaveet ovat askelta lähempänä.

Lue lisää

Audiovisuaalisen alan perustutkintoa opiskeleva Lea Äyhynmäki suuntasi tekemään viiden viikon työssäoppimisjakson Øverbygdin kylään Norjaan FilmCampille talvella 2016. Elokuvastudiolla oli käynnissä suomalaisen Armoton maa –elokuvan kuvaukset, jonka kansainväliseen tuotantotiimiin Lea hyppäsi mukaan. 

Lue lisää

Anniina Isokangas on PaaPii Designin omistaja ja yrittäjä, jonka tuotteisiin kuuluvat muun muassa tekstiilit, pehmolelut ja paperituotteet. Hetki sitten on tullut kangastilaus New Yorkista, ja tuotteita on myynnissä useassa eri maassa. Isokangas suunnittelee ja markkinoi kaiken itse, ompelu ja painotyöt on ulkoistettu.

Lue lisää

Minna Mustosta voi hyvällä syyllä nimittää monialaosaajaksi. Kokemusta on kertynyt useasta ammatista vuosien varrella, ja lisäksi hänellä on lammastila pyöritettävänään. Vankin kokemus Mustosella kuitenkin on radiotoimittajan työstä, mutta todistus siitä tuli hankittua vasta tänä keväänä.

Lue lisää

Seinäjoelta Kokkolaan muuttanut Slaava-Matias Pienimäki kiinnostui media-alasta, kun hän kodinhuoltajaksi opiskellessaan valitsi valinnaisaineekseen videokuvauksen. Opiskelijaryhmä ideoi, kuvasi ja editoi oman videonsa ja siitä ala jäi kytemään Slaava-Matiaksen mieleen. 

Lue lisää

Viitisentoista vuotta hotelli- ja ravintola-alalla työskennellyt Mia Sumell oli jo pitkään tiennyt, että kyseinen ala ei ole hänen loppuelämänsä juttu. Alan töistä oli kuitenkin vaikea irtaantua, sillä töitä riitti ja osaamistakin niihin oli kertynyt vuosien varrella roppakaupalla. 

Lue lisää