Samuel Lönnbäck kokki

Rajoja rikkova kokki

Keväällä 2017 kokiksi hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnosta valmistunut Samuel Lönnbäck nauttii, kun saa haastaa itseään.

- Ruoanlaitossa ei ole sääntöjä. Tykkään käyttää luovuutta ja kokeilla uusia juttuja. Parasta on se, kun näen muiden nauttivan onnistuneesta lopputuloksesta, kertoo Lönnbäck.

Lönnbäck vaihtoi ravintola-alalle venealalta. Omien sanojensa mukaan mies päätyi ravintola-alalle vahingossa, mutta haastattelutilanteessa miehestä suorastaan huokuu intohimo alaa kohtaan. Vanhempansakin ovat aina tienneet, että Samuelista tulee kokki.

- Olen kokkaillut kotona, ja venealalta irtisanoutumiseni jälkeen etsin kokin töitä, mutta vaadittava koulutus puuttui. Nykyään näihinkin hommiin tarvitaan tutkinto. Päätin selvittää, millaista alan koulutusta on tarjolla ja totesin, että ala voisi olla minun juttuni. Koulutuksessa minua houkutteli erityisesti käytännönläheisyys. En ole luokassa istuvaa tyyppiä, vaan opin tekemällä, Lönnbäck kertoo.

Harvinainen helmi

Kokkiopintoihin kuuluu neljä työssäoppimisjaksoa, joista jokaisen Lönnbäck suoritti eri paikassa. Ensimmäinen työssäoppimispaikka oli Sorvin keittiöllä Kokkolan Käyttöauto Bistrossa. Seuraavaksi Lönnbäck suuntasi ulkomaille Espanjan Fuengirolaan, jossa vierähti kaksi kuukautta. Kotimaassa hän ehti vielä tutustua työhön Vanhankaupungin Ravintolassa ja uimahalli Vesi Veijarin ravintola Edenissä.

- Halusin nimenomaan kokeilla monenlaisia paikkoja. Työssäoppimisjaksot olivat antoisia, ja poikivat minulle itse asiassa kaksi työpaikkaakin. Valmistumiseni jälkeen jatkoin töitä Käyttöautolla ja Vanhankaupungin Ravintolassa, Lönnbäck kertoo.

Ravintola Edenin yrittäjä Susanne Miettunen ei säästele kehuja Lönnbäckista puhuttaessa.

- Samuel on aivan erinomainen pakkaus! Hän on todella idearikas ja intohimoinen kokki. Harvoin löytyy tällaisia helmiä. Olemme oppineet häneltä paljon kivoja uusia juttuja, joita olemme ottaneet valikoimaamme. Tästä pojasta vielä kuullaan!

Lönnbäck itse suhtautuu kehuihin tyynesti.

- Minusta isoin vaatimus alalla on nöyryys. Jalkojen pitää pysyä maassa ja on toimittava talon tavoilla, vaikka olisit kuinka kokenut ja kehuttu. Kokin työ on ryhmätyötä, jossa ei voi alkaa sooloilemaan.

Paluu ulkomaille

Työharjoittelujaksolla Espanjassa Lönnbäck vaikuttui erityisesti ensiluokkaisista raaka-aineista. Hän työskenteli suomalaisomisteisessa bistro-ravintolassa yhdessä espanjalaisen henkilökunnan kanssa. Keittiömestari oli argentiinalainen, jonka liharuoista ravintola on tunnettu.

- Se tuoreiden raaka-aineiden kirjo oli mielettömän hienoa. Saimme kaikki lihat, kalat, kasvikset ynnä muut suoraan tuottajilta. Laadukkaista raaka-aineista oli ilo kokkailla, Lönnbäck hehkuttaa.

Harjoittelupaikan Espanjasta Lönnbäck hankki itse. Oppilaitos auttoi esimerkiksi työlupien hankkimisessa sekä maksoi matkat ja vuokran.

- Minulla on nyt työlupa kunnossa, ja se on voimassa koko loppuelämän. Uskon, että joskus vielä lähden uudestaan ulkomaille töihin. Olen ollut yhteydessä Espanjaan ja voi olla, että palaan sinne tai johonkin muualle jo ensi vuonna, Lönnbäck pohtii.

Yksi tärkeimmistä opeista, joita Lönnbäck kertoo saaneensa, on kyky pysyä rauhallisena. Kokin työ on hektistä ja vaatii hyvää stressinsietokykyä.

- Keittiössä on kuuma, ahdasta ja meluisaa. Samassa tilassa häärää monta ihmistä. Tilauksia tulee kerralla paljon ja jokaisen annoksen on oltava viimeisen päälle hiottu. Jotta homma pysyy hanskassa, on pakko pysyä rauhallisena. Olen oppinut kantapään kautta, että kun käyttää jonkun asian tekemiseen kaksi minuuttia kauemmin, voi pelastua 15 minuutin virheeltä. On turha hätäillä, koska silloin ongelmat yleensä vain kertautuvat.

Hauskuutta haasteista

Nyt kun kokin tutkinto on taskussa ja asenne suorastaan ihailtavan innostunut, on Samuel Lönnbäckilla tie auki vaikka mihin. Omakin ravintola miehellä on joskus ollut ajatuksissa, mutta kuulemma aika näyttää mihin tie vie. Unelmatyöpaikka Lönnbäckille olisi tunnettu ravintola, jolla on hyvä maine ja laadukas tekeminen.

- Isoin asia minulle kuitenkin on se, että saan jatkuvasti kehittää itseäni. En halua tyytyä vähään, vaan pakotan jatkuvasti itseäni pois mukavuusalueeltani. Hauskuus tulee nimenomaan haasteista, Lönnbäck päättää.
 
 
Kirjoitus on julkaistu Kpedun Aikuiskoulutus 2017 -lehdessä.
Viimeksi muokattu: 17.8.2017