veneenrakentaja_2

Veneenrakentaja tietää paarpuurin puolen

Viime vuosina rekrykoulutukset ovat nousseet suosituksi ja riskittömäksi tavaksi täsmäkouluttaa uusi työntekijä yrityksen tarpeisiin. Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen kouluttaja Max Hagström koordinoi alueen rekrykoulutuksia, joita on käynnissä jatkuvasti. – Viime vuonna työntekijöistä 91 prosenttia oli kolmen kuukauden jälkeen töissä yrityksissä missä koulutusta järjestettiin, kertoo Hagström. 
Linex-Boatsin tuotannossa moottoreista ja tarvikkeista vastaava Jari Pasanen vahvistaa Hags­trömin kommentin. 
– Otamme tänne tarpeen mukaan työntekijöitä ja rekrykoulutukset ovat olleet meille hyvä tapa löytää sopivaa henkilöstöä työhön. Vuosien aikana meille on näiden koulutusten kautta tullut töihin 80 henkilöä, Pasanen sanoo. 
Perheyhtiö Linex-Boatsilla on työntekijöille jatkuva tarve ja Pasanen arvioi, että juuri nyt rekrytointitarve on kasvussa. Juuri nyt yrityksessä työskentelee 53 ammattilaista. 
– Tälle alalle tulevien pohjakoulutus on kirjavaa. Itse tulin taloon aikanaan cad-suunnittelukurssin työharjoitteluun ja sillä tiellä ollaan. 

Talonrakentajasta hytinrakentajaksi 

Niklas Tyynismaa oli yksi kolmestatoista vuoden sisällä rekrykoulutuksen kautta Linex-Boatsille tulleista työntekijöistä. Seinäjoella talonrakentajaksi opiskellut Tyynismaa muutti Kokkolaan konservatoriossa opiskelevan tyttöystävän kanssa. Armeijan jälkeen rakennusalan töitä ei löytynyt, mutta hänelle tarjottiin TE-toimistosta mahdollisuutta rekrykoulutukseen. Ala oli Tyynismaalle aivan täysin uusi, mutta kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen hänelle tarjottiin työsopimusta. – Venealasta en tiennyt ennen tätä yhtään mitään. Soutuveneellä olen soudellut.  Nyt Tyynismaalle on tullut tutuksi lasikuidun työstäminen, veneen hyttien rakentaminen ja turvallisuusasiat. Myös uusi termistö on käytössä: on tyyrpuurit, paapuurit, etuhytit ja keskihytit. 
– Verrattuna talonrakennusalaan, on veneiden rakennus paljon tarkempaa. Lisäksi tilojen koko on rajallinen, Tyynismaa kertoo.  

Ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä 

Rekrykoulutusta tarjoavan yrityksen koolla ei ole väliä. Kälviäläinen LVI-Primo on toiminut 80-luvulta lähtien LVI-alan yrityksenä. Sukupolvenvaihdos Jari Santapakan vanhempien yrityksessä tehtiin muutama vuosi sitten, ja myös Jarin vaimo Monika Santapakka tuli mukaan yritystoimintaan. Yritys laajensi sen myötä myös rengaskauppaan, kun Monika osti entisen kälviäläisen Pe-Ma-renkaan ja perusti Primo-Renkaan. Kun Monika kuuli, että Kälviän Matkahuoltoyrittäjä lopettaa, hän hankki yritykseen sopimuksen Matkahuollon asiointipalveluista. 
– Yrityskaupan myötä tulleisiin tiloihin mahtui muutakin toimintaa, joten tartuin heti tähän, Santapakka kertoo. Tarvetta oli myös työntekijälle ja Santapakkojen ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä palkattiin rekrykoulutuksen kautta. Siihen löytyi Tomi Harjunpää, jolla oli aikaisempaa kokemusta kuorma-autoista, mutta ei rengasalasta. Harjunpää on ollut nyt toukokuun alusta lähtien Primo-Renkaan palkkalistoilla. 
– Olen ollut erittäin tyytyväinen tähän. Tomi kantaa vastuun työstään ja tekee sen itsenäisesti. Rekrykoulutukseen pääsemisen kriteerinä on, että henkilö on työtön. Koulutuksen ajan hän saa korotettua työmarkkinatukea ja yritys on sitoutunut työllistämään hänet koulutuksen jälkeen. Itse koulutuspäiviä Tomilla ei montaa ollut. 
– Kävin suorittamassa erilaisia korttikoulutuksia aikuiskoulutuksessa. Yhdessä sovittiin suoritettavat kortit, jotta niistä on minulle työssä hyötyä, Tomi kertoo. 
Raskaan kaluston rengas­asennukset olivat sekä Monikalle että Tomille vieraampia, mutta tässä on ollut apuna entinen yrittäjä Pekka, joka on käynyt Tomia opettamassa ja auttamassa tarvittaessa.  Primo-Renkaalla on tulevaisuudelle kasvusuunnitelmia. Monika suunnittelee laajentavansa korjaustoimintaan ja mahdollisesti rengashotelliin.  
– Kannustan kyllä muitakin yrittäjiä rekrytoimaan tämän kautta. Yrittäjälle tämä on hyvä tapa tutustua työntekijään, Monika Santapakka sanoo.

Viimeksi muokattu: 18.8.2016